Suomen Keskustayrittäjät on perustettu ajamaan keskustalaisen yrittäjyyden asiaa. Yhdistys haluaa aktivoida kansalaiskeskustelua nostamalla esiin yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä.

Järjestämme erilaisia seminaareja, koulutus-, keskustelu ja tiedotustilaisuuksia. Yhteydenpito jäsenistöön tapahtuu pääasiassa sähköisesti näiden sivujen sekä sähköpostin välityksellä. Jäsenistölle voidaan tehdä pikakyselyjä ajankohtaisista teemoista näiden sivujen kautta sekä tekstiviestein.

Yhdistyksen toimintaa johtaa hallitus, jonka puheenjohtajana toimii tällä hetkellä yrittäjäneuvos Risto Heikkilä Kouvolasta.

Tervetuloa mukaan edistämään suomalaisen yrittäjän ja yrittäjyyden asiaa!

Risto Heikkilä
puheenjohtaja
Suomen Keskustayrittäjät ry

____________________


Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus 2.11.2016

Aluetaloudelliset vaikutukset huomioitava julkisissa hankinnoissa


Julkiset hankinnat ovat vuositasolla noin 35 miljardin euronmarkkinakokonaisuus. Valmisteilla olevan hankintalainuudistuksen keskeiset lähtökohdat ovat avoimen kilpailun lisäämisessä sekä niukkenevien julkistenvarojen tehokkaammassa käytössä.

Keskustayrittäjät näkevät hankintalainuudistuksessa paljon hyviä avauksia tarjoajien tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi, myös ympäristökysymykset ja sosiaaliset näkökulmat huomioiden.

Keskustayrittäjät ovat tietoisia siitä, että EU-lainsäädäntö luo omat rajoitteensa aluetaloudellisten vaikutusten huomioimisessa paikallisten työpaikkojen ja verotulojen syntymisen muodossa. Kuitenkin haluamme nostaa julkiseen keskusteluun sen, että saisimme uuteen lakiin selkeämmän perusteen nostaa esille positiiviset aluetaloudelliset vaikutukset yhdeksi päätöksenteon perusteeksi. Ainakin EU:n kynnysarvot alittavissa hankinnoissa on oltava mahdollisuus kuntatalousvaikutusten arviointiin.

Lisätietoja:

Suomen Keskustayrittäjät, puheenjohtaja Risto Heikkilä, p. 050 511 3277

hallituksen jäsen Hannu Uusihonko, p. 043 820 1078



Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus 21.9.2016


SOTE-kentällä on oltava tilaa uusille ja pienille
yrityksille tulevaisuudessakin


Suomen Keskustayrittäjät pitävät Sipilän hallituksen maakuntalaki ja sote-järjestämislakiluonnoksen linjauksia kannatettavina. Osin nämä linjaukset tarvitsevat tarkennusta niin, että ne tukevat tulevaisuudessa vankan kotimaisen sote-yrittäjyyden edistämistä.


Keskustayrittäjien mielestä toimivat ja tehokkaat sote-palvelut tarvitsevat pk-yrityksiä. Uudistuksessa on huomioitava kattavasti kilpailuneutraliteettia sekä pienimpienkin yritysten palvelutuotantoa tukevat elementit. Muutoin on merkittävä riski, että keskeinen toimiala jäisi pelkästään julkisen vallan omistamien ja suurimpien yhtiöiden temmellyskentäksi. Keskustayrittäjät painottavatkin, että tämä riski pitää välttää pk-tuottajien toimintaa edistävällä lainsäädännöllä.


Lisätietoja:

Suomen Keskustayrittäjät, puheenjohtaja Risto Heikkilä, p. 050 511 3277




Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus 7.9.2016


Nuorten pääsyä työelämään helpotettava


Suomen Keskustayrittäjät ovat huolissaan nuortentyöelämäpolun alkamisen siirtymisestä ja vaikeutumisesta. Keskustayrittäjienmielestä nuorten pääsyä työelämään onkin helpotettava riittävän kattavalla
keinovalikoimalla.

Työllistymisen helpottamiseksi on eri tahoille kehitelty vaihtoehtoja, joilla kynnystä työelämään pääsyyn on yritetty madaltaa. Näitä ovat mm. harjoittelut, Sanssi-kortti , palkkatukimahdollisuudet. Nuorisotyöttömyys ei ole helpottunut näistä vaihtoehdoista huolimatta.

Suomen Keskustayrittäjien mielestä eri vaihtoehtoja on tarkasteltava avoimesti. Yksi keino tilanteen korjaamiseksi voisi olla, että nuori työuraa aloittava, voisi työllistyä matalammalla palkalla. Nuoren ensimmäinen työsuhde on kaikkein merkityksellisin työmarkkinoille pääsyn näkökulmasta. Ensimmäisestä työsuhteesta alkaa työura. Ensimmäinen työsuhde on CV:n alku ja sen merkitys on niin kauaskantoinen, että sitä ei voi välttämättä rahassa edes mitata. Nuoren itsemääräämisoikeutta kunnioittava toimintamalli olisi, että hän voisi itse määritellä yhdessä työnantajan kanssa oman työpanoksensa rahallisen arvon. Työ tulee määrittelemään identiteettiä, aikuiseksi kasvamista, osallisuutta
yhteiskuntaan ja ehkäisee merkittävällä tavalla syrjäytymistä.

Suomen Keskustayrittäjät kannustaa yhteiskunnalliseen
keskusteluun ja ratkaisuihin, joissa ilman rahaa mitattavien vaikutusten ja
arvojen osuutta nuorten työllistämisessä tuotaisiin selkeämmin esille.


Lisätietoja

Suomen Keskustayrittäjät, hallituksen jäsen Soile Lilja p.020 7931 441

Suomen Keskustayrittäjät, puheenjohtaja Risto Heikkilä, p. 050 511 3277




Suomen Keskustayrittäjät ry:n vuosikokous 10.6.2016

Laajaa työpaikkasopimista olisi tarvittu


Maan hallituksen tavoitteet parantaa pienten yritystentyöllistämisen mahdollisuuksia näyttävät nyt epäonnistuvan kilpailukykysopimuksen myötä. Työpaikkasopimisen olennainen laajentaminen olisi ollut kaikkein parhaiten vaikuttava muutos työllisyyden kannalta.

Palkansaajajärjestöt kuitenkin näkivät työehdoista sopimisvallan
siirtämisen enenevässä määrin pois ammattiliitoilta uhkaavan järjestöjen valta- asemaa. Ammattiyhdistysliike käynnisti voimakkaat toimenpiteet vesittääkseen pääministeri Sipilän hallitusohjelman keskeiset kohdat työmarkkinoiden uudistamisesta. Ammattiyhdistysliike antoi selkeän viestin siitä, että työpaikkasopimisen laajentaminen estäisi ns. yhteiskuntasopimuksen syntymisen ja johtaisi lakkoihin ja muihin työmarkkinoiden levottomuuksiin. Näillä toimenpiteillä hallitus saatiin luovuttamaan lainsäätäjälle kuuluva päätösvaltatyömarkkinoiden uudistamisesta jälleen kerran järjestöille.

Lisäksi ammattiyhdistysliike onnistui rajoittamaan keskustelun itse paikallisesti sovittavien asioiden laajentamisesta vain menettelytapoihin eli siihen, että työpaikkasopimuksen saisi tehdä vain ammattiliiton luottamusmies. Tämähän olisi johtanut paikallisen sopimisen vähentymiseen nykyisestäkin.

Lopputuloksena on, että suomalaisen työn kilpailukyky etenee hyvin hitain askelin. Kilpailukyvyn ja yrityksen pärjäämisen kannalta tärkeät asiat tiedetään työpaikoilla, mutta työpaikkojen ei nytkään sallita ottaa käyttöön parhaiten vaikuttavia keinoja.
Kun yhteiskunnassa puhutaan sopimisen tärkeydestä, pitäisi sopiminen myös sallia siellä, missä itse työ tehdään eli työpaikoilla.


Lisätietoja: puheenjohtaja Risto Heikkilä p. 050 5113277


Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus 24.5.2016

YRITTÄJIEN ÄÄNEN ON
KUULUTTAVA MAAKUNTAUUDISTUKSEN JÄLKEENKIN


Nykyisillä maakunnilla on merkittävä tehtävä vastata
alueiden kehitystehtävistä. Maakuntauudistuksen jälkeenkin aluekehitystehtävät
säilyvät maakunnilla.

Nykyisin maakunnissa toimivat maakuntien yhteistyöryhmät
(MYR) yhteensovittavat alueen kehittämiseen vaikuttavien suunnitelmien ja
sopimusten sekä kansallisten ja Euroopan unionin osarahoittamien ohjelmien
toimeenpanoa. Tässä työssä ovat tasapuolisesti mukana edustettuina useat
aluekehitykseen vaikuttavat tahot.

Keskustayrittäjien mielestä yrittäjien ja elinkeinoelämän
äänen on kuuluttava jatkossakin maakuntien yhteistyöryhmän kaltaisessa
toimielimessä, kun maakuntauudistus on toteutettu.


Lisätietoja:

Heikki Rinta-Rahko, hallituksen jäsen, puh. 050 61499


Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus 27.4.2016


ROHKEALLA INVESTOINTIVARAUKSELLA UUTTA KASVUA

Sipilän hallituksen ohjelmassa on maininta selvittää yrityksen verotettavasta tulosta
tehtävä varaus investointien edistämiseksi. Keskustayrittäjien mielestä
investointivarauksen käyttöön ottamisessa pitää olla riittävän rohkea ja
kannustava malli.

Keskustayrittäjien mielestä Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhasen esille nostama ideaalimalli on kannatettava. Tässä mallissa ”yritys voi tehdä voitostaan 25 prosentin investointivarauksen kolmeksi vuodeksi. Jos se käyttää varauksen aineelliseen tai aineettomaan investointiin, sen ei tarvitse maksaa varaukseen sisältyvää yhteisövero-osuutta jälkikäteenkään. Mikäli investointia ei tehdä, purkautuu varaus ja yritys maksaa siitä yhteisöveron.”

Keskustayrittäjien mukaan edellä kuvatulla mallilla olisi merkittävä ja positiivinen vipuvaikutus. - Tämä olisi askel kohti Viron veromallia ja myös win-win tilanne.
Voittajia olisi niin investoiva yritys kuin valtiokin, toteaa
Keskustayrittäjien puheenjohtaja Risto Heikkilä.



Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus 28.1.2016:

Paikallinen sopiminen

Paikallinen sopiminen on ollut PK-sektorin toiveena ja tavoitteena jo pitkään. On yleisestikin jo tiedostettu, kuinka huonosti työmarkkinajärjestöjen sopimat byrokraattiset sopimukset sopivat pienten yritysten nopeastikin muuttuviin tarpeisiin.

Jos paikallinen sopiminen sidotaan luottamusmiehen valintaan, jää sopiminenkin toteutumatta monessa yrityksessä, vaikka jokin tarve olisikin. Pelko SAK:n puuttumisesta yrityksen kehitystarpeisiin johtaa vääjäämättä paikallisen sopimisen hylkäämiseen monessa pienyrityksessä.

Suomen työllistävästä yrityskannasta suurin osa on alle viiden työntekijän yrityksiä. Alle 10 työntekijän yrityksissä ei pitäisi vaatia raskaan luottamusmies pakon vaatimusta. Asiat voi pienyrityksissä hoitaa neuvotellen työntekijöiden kanssa yksinkertaisemmin, joustavammin ja edullisemmin muutenkin.

TEM:n ja Tilastokeskuksen kyselytutkimusten perusteella tiedetään varmuudella, että keskusteluyhteys ja keskinäinen luottamus yrittäjän ja työntekijöiden välillä on pienissä yrityksissä niin hyvällä tasolla, ettei mikään pakollisen luottamusmiesjärjestelmän laajentaminen sinne voi parantaa tilannetta. Pikemminkin päinvastoin.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt SAK ja EK ovat jo kauan sitten sopineet yleissitovasta työehto politiikastaan. Se on johtanut siihen ettei pienyrityksen joustavuus ja sitä kautta tuleva vahvuus, pääse oikeuksiin. On lähes surkuhupaisaa, kun pieni muutaman henkilön yritys joutuu noudattamaan samoja byrokratian koukeroita kuin tuhannen työntekijän suuri tehdas.

Nyt paikallisen sopimisen hyväksymiseen liittyvää keskustelua seuratessa, ei voi välttyä ajatukselta, kuinka moni taho on ihan vilpittömästi asiaa edistämässä. Sehän voi toteutua niin byrokraattisessa muodossa, etteivät yritykset lähde sitä edistämään. Epäilyksiä neuvottelujen hyvästä lopputuloksesta antaa myös se, ettei neuvotteluissa ole niitä osapuolia, joita paikallinen sopiminen varsinaisesti koskee.

Paikallisen sopimisen laajentamista on vastustettu myös sillä, että se voisi johtaa palkkojen polkemiseen kohtuuttoman alhaiselle tasolle. Lähes kaikissa EU:n muissa maissa tämä uhka on ehkäisty sillä, että valtio on asettanut euromääräisen minimitason palkan vähimmäismäärälle. Tällaisella yhdellä yleisellä, kaikkia toimialoja koskevalla samalla vähimmäispalkalla voitaisiin hyvin yksinkertaisella ja toimivalla tavalla ehkäistä se, ettei paikallisessa sopimisessa myöskään mennä kohtuuttomuuksiin.

Pidämme kuitenkin välttämättömänä, että hallitus pitää kiinni hallitusohjelmansa kirjauksesta, jonka mukaan ”hallitus huolehtii paikallisen sopimisen edellytysten vahvistamisesta lainsäädäntöhankkein”. On täysin selvää historiankin valossa, että työmarkkinajärjestöjen keskinäisin sopimuksin paikallisen sopimisen laajentamisessa ei saavuteta niitä kilpailukyky- ja työllisyysvaikutuksia, joihin hallitus tähtää ja jotka ovat Suomelle välttämättömiä. Hallituksen on siis pidettävä paikallisen sopimisen edistämisestä valta kokonaan omissa käsissään riippumatta järjestöjen neuvotteluista.

_______________________________

Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus 4.11.2015:

Paikallisella sopimisella vahvistetaan työpaikkojen pysyvyyttä

Suomalaisen työn kilpailukyvyn avaimet ovat parhaiten tiedossa yrityksissä, yrittäjillä ja yritysten työntekijöillä. Yrityksissä itsessään tiedetään parhaiten, millä keinoilla voidaan varmistaa yrityksen kannattavuus ja siellä olevien työpaikkojen pysyvyys ja myös mahdollisuudet uusiin työpaikkoihin.

Sen vuoksi on välttämätöntä, että työmarkkinoiden pelisääntöihin saadaan vihdoin se muutos, että työpaikan osapuolilla on keskenään oikeus mahdollisimman pitkälle sopia työn tekemisen ehdoista yrityksessä. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksien avaaminen ei merkitse työpaikkojen osapuolille velvollisuutta paikallisiin neuvotteluihin vaan ainoastaan mahdollisuutta siihen. Pääasiallisena selityksenä Saksan hintakilpailukyvyn kohenemiseen viime vuosikymmenellä oli nimenomaan palkanmuodostuksen siirtäminen järjestötasoilta työpaikoilla sovittavaksi.

Tällaisen muutoksen toteuttaminen ei tähänastisten kokemusten perusteella voi Suomessa onnistua työmarkkinajärjestöjen keskinäisten sopimusten eli työehtosopimusten avulla. Vuosikausien pyrkimyksistä huolimatta paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat valtaosassa työehtosopimuksia edelleen niukat. Muutoksen toteuttaminen voi onnistua vain lainsäädäntöä muuttamalla, joka on hallituksen ja eduskunnan vastuulla.

Kaksikannasta uudenlaiseen kolmikantaan

Vaikka paikallisen sopimisen lisäämisessä ei asian luonteen vuoksi pystytä etenemään työmarkkinaosapuolten neuvotteluin, se ei merkitse, etteikö yhteiskunnassa ole vastaisuudessakin tarpeen valmistella työelämän pelisäännöt yhteisesti valtiovallan sekä kaikkien työelämää edustavien järjestöjen kesken kolmikantaisesti. Muutosta tässä suhteessa tarvitaan kuitenkin siihen, että työlainsäädännön muutosten toteuttaminen ei voi jäädä riippumaan siitä, ovatko kaikki osapuolet yksimielisiä muutosten sisällöstä, mikä on ollut menneinä vuosina pääsääntönä.

Työelämän keskeisimmät, lakeihin perustuvat pelisäännöt eivät voi olla enää järjestöjen ns. kaksikantaisen sopimisen varassa vaan hallituksen ja eduskunnan on tehtävä nämä ratkaisut. Tarvitaan uudenlaista kolmikantaa.

__________________

Keskustayrittäjät ensimmäisessä vuosikokouksessaan 9.6.2015:

Vahva tuki hallituksen pyrkimyksille parantaa työllisyyttä

Suomen talouden keskeinen ongelma on heikentynyt kilpailukyky, jonka seurauksena työllisyystilanne on huono ja koko hyvinvointimme rahoituspohja on ohentunut. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan ns. sisäistä devalvaatiota, jolla suomalaisen työn ja suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukykyä pystytään nostamaan.

Pääministeri Sipilän hallitus on ohjelmassaan sitoutunut merkittäviin muutoksiin, joilla vihdoin selkeästi lisättäisiin mahdollisuuksia yrityskohtaiseen työehdoista sopimiseen. On selvää, että yritystasolla osapuolet tietävät parhaiten keinot, joilla yrityksessä tehtävä työ saadaan kannattavasti kaupaksi.

Saksassa työn hintakilpailukyky palautettiin nimenomaan yrityskohtaisesti sovituilla työehdoilla. Myös useissa muissa Suomen kannalta tärkeissä maissa työehdoista voidaan sopia yritystasolla huomattavasti laajemmin kuin Suomessa. Suomi on tässä asiassa jäänyt pahasti takamatkalle.

Keskustayrittäjät antaa täyden tukensa uuden hallituksen pyrkimyksille parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä laajentamalla lainsäädäntömuutoksin työpaikan osapuolten mahdollisuuksia sopia yritysten kilpailukykyyn vaikuttavista työehdoista. Nykyistä laajemmat sopimisen mahdollisuudet ovat järkeviä myös, jotta yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa olisi muitakin selviytymiskeinoja kuin työntekijöiden irtisanominen tai lomauttaminen.

Myös työllistämiskynnyksen alentamiseen tähtäävät hallitusohjelman kirjaukset ovat tärkeitä toteuttaa, jotta voidaan lisätä monen pienen yrityksen uskallusta työntekijöiden palkkaamiseen.

__________________

Arvoisa keskustalainen yrittäjä!


Yrittäjyyden merkitys on noussut vahvasti esiin sen myötä, kun maamme talous on kääntynyt merkittävän alavireiseen suuntaan. Keskustalle yrittäjyys on aina ollut tärkeä voimavara ja sen myötä on pysytty tiukasti jalat maassa huonoinakin aikoina.

Suomen Keskustayrittäjät ry. jatkaa puolueen neuvottelukuntien lakkautusten jälkeen yhteydenpitoa puoluejohdon ja yrittäjien välillä. Olen antanut tukeni tämän uuden yhteyskanavan rakentamiseen. Liittykää jäseneksi ja tuokaa poliittiseen keskusteluun se yrittäjyyden oikea realismi.

Juha Sipilä
puheenjohtaja
Suomen Keskusta rp