Yrittäjyyden vahvistaminen ja työllisyyden edistäminen

Sipilän hallitus on tehnyt toimia yrittäjyyden helpottamiseksi. Merkittävä asia oli yrittäjävähennyksen käyttöönotto vuoden 2017 alusta lähtien. Yrittäjävähennys on viisi prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulosta. Käytännössä se merkitsee noin kahden prosentin kevennystä yrittäjien verotukseen. Muita toimia ovat olleet kotitalousvähennyksen korotus, yritysten sukupolvivaikutusten helpottaminen (perintö- ja lahjavero), metsätilojen sukupolven vaihdosten helpottaminen (metsälahjavähennys), maksuperusteinen arvonlisävero, ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen 100 päivällä.

Sipilän hallitus on tehnyt toimia yrittäjyyden helpottamiseksi. Merkittävä asia oli yrittäjävähennyksen käyttöönotto vuoden 2017 alusta lähtien. Yrittäjävähennys on viisi prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulosta. Käytännössä se merkitsee noin kahden prosentin kevennystä yrittäjien verotukseen. Muita toimia ovat olleet kotitalousvähennyksen korotus, yritysten sukupolvivaikutusten helpottaminen (perintö- ja lahjavero), metsätilojen sukupolven vaihdosten helpottaminen (metsälahjavähennys), maksuperusteinen arvonlisävero, ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen 100 päivällä.

Tulevissa hallituksen toimenpiteissä on muun muassa Tekesin ja Finpron yhdistyminen Business Finlandiksi ja uuden organisaation käynnistäminen vuoden 2018 alusta. 600 asiantuntijan ja 600 miljoonan euron julkisin varoin toimiva Business Finland alkaa vetämään Team Finland-verkostoa. Keskustayrittäjät toivovat, että Business Finlandin kautta mahdollisimman moni yritys saa tukea kasvuun, kansainvälistymiseen ja innovaatioihin. Erityisesti palveluita tarvitsevat pienemmät yritykset jokaisessa maakunnassa.

Vaikka Suomen talouden tunnusluvut ovat kesän 2017 aikana olleet paranemaan päin ja suunta on nyt oikea, niin työllisyysasteen parantamiseksi on jatkettava määrätietoisia toimia.

Työttömyysasteen ja varsinkin pitkäaikaistyöttömyyden vähenemisessä ovat sinänsä myönteisiä käänteitä, mutta työttömiä työnhakijoita on kuitenkin edelleen lähes 450.000, kun otetaan huomioon kaikki työttöminä olevat eli ns. laaja työttömyys. Suomen tilannetta arvioitaessa on syytä tarkastella, miten suoriudumme verrattuna naapurimaihin ja muihin Suomelle tärkeisiin maihin.

Suomen työttömyysaste on valitettavasti edelleen EU-maiden 8. heikoin ja olemme selvästi huonommassa tilanteessa kuin kaikki pohjoismaiset naapurimme. Kun Suomen työttömyysaste on viimeisimmän Eurostatin tilaston mukaan 8,7 %, Ruotsissa työttömyysaste on vain 6,6 % ja Tanskassa 5,7 %, Norjassa 4,3 %. Saksan työttömyysaste on painunut jo alle neljän prosentin.

Suomessa ei voida tuudittautua siihen, että taloudessa nyt havaitut käänteet riittäisivät saavuttamaan hallitusohjelmassa asetetut keskeiset tavoitteet, erityisesti työllisyysasteen saavuttamiseen. Syksyn 2017 liittokohtaisissa neuvotteluissa tuskin päästänee sellaisiin ratkaisuihin, jotka olennaisella tavalla lisäisivät yritysten kasvuhalukkuutta ja työllistämismahdollisuuksia. 

Työllisyysasteen nostaminen asetetulle 72 %:n tasolle vaatii uusia ja vaikuttavia toimenpiteitä, joita ei tähän mennessä ole pystytty eri syistä toteuttamaan. Merkittävimmät myönteiset vaikutukset saavutettaisiin työmarkkinoiden pelisääntöjen uudistuksilla, joihin hallitusohjelmankin mukaan alun perin tähdättiin. Työpaikkasopimisen mahdollisuuksien olennainen laajentaminen on näistä tärkein.

Keskustayrittäjät esittääkin seuraavia toimenpiteitä toteutettavaksi jäljellä olevan vaalikauden aikana:

1. Uusi selvitys työpaikkasopimisen laajentamisesta

Työmarkkinoiden uudistamisessa ei ole edistytty huolimatta hallitusohjelman selkeistä kirjauksista. Uudistamisessa tärkeintä olisi työpaikkasopimisen laajentaminen erityisesti työnantajaliittoihin kuulumattomissa pienissä yrityksissä. Valtaosa työnantajayrityksistä on juuri näitä pieniä yrityksiä. Nykyistä laajemmat mahdollisuudet sopia työn tekemisen ehdoista suoraan työpaikoilla työntekijöiden ja yrittäjän kesken parantaisivat varmuudella työpaikkojen mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa. On päästävä siihen, että Suomessakin voidaan teettää kaikkea tarjolla olevaa työtä palkkasuhteessa tarvitsematta käyttää siihen esim vuokratyötä.

Keskustayrittäjät esittää, että hallitus käynnistää nopealla aikataululla tehtävän uuden selvitystyön työpaikkasopimisen laajentamisesta.

2. Työnvälityksessä sähköiseen järjestelmään

Työvoimahallinnon toteuttamassa työnvälityksessä siirrytään sähköiseen järjestelmään, jossa yritys voi hakea tarvitsemaansa työntekijää internetin kautta. Tämä edellyttää nykyjärjestelmän muutamista siten, että kaikki työttömyysetuutta saavat työttömät ovat sähköisessä rekisterissä yritysten haettavissa. Tällä hetkellä työhallinnon CV-netissä on vain n. 66.000 työnhakijan oma esittely, joten suurin osa työttömistä työnhakijoista ei ole nyt yritysten itsensä tavoitettavissa sähköisesti. Kun vastaava hyödykkeiden ja palveluiden välitystoiminta jo lähes kaikilla muilla elämänalueilla tapahtuu yhteiskunnassa sähköisesti internetin avulla, on jo korkea aika ottaa se käyttöön myös työnvälityksessä.

Keskustayrittäjät esittää, että työnvälityksessä siirrytään sähköiseen järjestelmään.

Hallituksen tulee vauhdittaa yritystoiminnan lupa- ja ilmoitusmenettelyn kehittämistä asiakaslähtöiseksi. Palvelut tulee sähköistää ja neuvontapalveluiden tulee olla saatavilla myös kesän loma-aikoina.

Keskustayrittäjät esittää yritystoiminnan lupa- ja ilmoitusmenettelyn kehittämistä asiakaslähtöiseksi.

Työnantajalle kohdistuu monenlaisia suunnittelu- ja raportointivelvotteita, joiden tarkoituksenmukaisuutta on syytä arvioida.

Keskustayrittäjät esittää, että hallitus kriittisesti tarkastelee työnantajan suunnittelu- ja raportointivelvotteiden keventämistä.

5. Työttömien matalan kynnyksen polku yrittäjyyteen

Työttömien mahdollisuutta käynnistää yritystoimintaa jouhevasti tulee vauhdittaa Sipilän hallituksen suunnitelmien mukaisesti. Työttömän siirtymistä yrittäjäksi tulee helpottaa ensimmäisten kuukausien aikana niin, että yritystoiminnan vasta käynnistänyt voi saada muutaman kuukauden ajan työttömyysetuutta.

Keskustayrittäjät esittää työttömien matalan kynnyksen polun kehittämistä yrittäjyyteen.

6. Konkurssista kohti uutta alkua

Konkurssi on yrittäjälle aina vakava paikka. Konkurssin tehneelle yrittäjälle pitää antaa mahdollisuus päästä uuteen alkuun. Sipilän hallituksen suunnitelmat lain säätämisestä yksityishenkilön konkurssista, jolla mahdollistetaan uusi alku konkurssin tehneelle yrittäjälle, pitää toteuttaa

Keskustayrittäjät esittävät lain säätämistä yksityishenkilön konkurssista.

Vaikeasti työllistyvien palkkatuen käytön tehostaminen ja kilpailuvääristymien torjumiseksi palkkatuen ohjeistusta tulee terävöittää ja kohdistaa entistä enemmän yrityksille.

Keskustayrittäjät esittää palkkatuen kohdentamista yrityksiin.