Olli Rehn - parasta Suomelle
Suomi ja suomalaiset tarvitsevat presidentin, joka tuntee Suomen pohjoisesta etelään ja idästä länteen.
Presidentin, joka tuntee asiat niin Euroopassa kuin koko maailmassa ja jolla on erittäin monipuoliset kansainväliset verkostot.
Presidentin, jonka paineensietokyky ja päätöksentekotaito on mitattu ja hyväksi todettu.
Presidentin, joka on aloittanut työuransa jo pienenä poikana vanhempiensa perheyrityksessä ja joka tuntee työelämän ja yritystoiminnan monelta kantilta.
Presidentin, jolla on näkemys siitä, mitä yhtenäinen Suomi tarkoittaa jokaikisen suomalaisen kannalta.
Suomen Keskustayrittäjät kannattavat Olli Rehniä tasavallan presidentiksi. Nyt on aika, jolloin tarvitaan hötkyilemätöntä ja harkitsevaa henkilöä maan johtoon.
26.1.2024
Suomen Keskustayrittäjät ry hallitus
Lisätietoja puheenjohtaja Atte Savelainen
040 577 9712
Keskustayrittäjien mielestä hallituksen budjettiesityksestä puuttuu yksi tärkeimmistä eli talouskasvun kannustimet. Ja varsinkin sellaiset ihmisenkokoiset kannustimet.
”Suomen talous ei ole kasvanut 15 vuoteen eli ollaan samassa pisteessä kuin lähtiessä, vaikka muun muassa 2015–2019 talous kasvoikin. Tätä taustaa vasten on hämmästyttävää, ettei hallituksen budjetissa ole enempää kasvun kannustimia. Menosopeutus tarvitsee rinnalleen kasvupolitiikkaa’’, sanoo Keskustayrittäjien hallituksen puheenjohtaja Atte Savelainen.
Keskustayrittäjät kiinnittää huomiota siihen, että talouden nollakasvun lisäksi myös kasvuhakuisten yrittäjien ja työnantajayritysten määrä on pienentynyt vuosikausia. Mikäli yrittäjien kasvuhakuisuus jatkaa heikkenemistä, on talouskasvun ennuste heikko myös tulevaisuudessa.
’’Talouden nollakasvusta on irtauduttava. Siksi yrittäjyyden kannustimia on parannettava. Yksinyrittäjän arvonlisäveron alarajahuojennus, investoivan kasvuyrittäjän verojen ajallinen siirtäminen ja sote-yrittäjän markkinan avaaminen käykööt esimerkeistä’’, sanoo Keskustayrittäjien hallituksen jäsen Petri Roininen.
Keskustayrittäjien mielestä myös nuorten ja maahanmuuttajien yrittäjyysmahdollisuudet tulisi ottaa erityisen tarkastelun kohteeksi.
13.10.2023
Suomen Keskustayrittäjät ry
Lisätiedot Puheenjohtaja Atte Savelainen, puh 040 577 9712
Hallituksen jäsen Petri Roininen, puh 040 761 9669
* * *
ASUNTOLAINOJEN KORKOVÄHENNYS 2.0 - KANSALLINEN TÄSMÄLÄÄKE IHMISILLE JA RAKENNUSLALALLE
Nousseiden korkojen myötä ihmisten asumismenot kasvavat ja uusien asuntojen rakentaminen on seis. Rakennusala on kuvaannollisesti ajanut seinään. Jatkuessaan tilanne synnyttää entistä syvempiä maksuvaikeuksia, työttömyyttä, konkursseja sekä koko talouden alamäkeä.
‘’Keskustayrittäjät kantaa huolta talouden ja yrittäjyyden edellytyksistä. Haluamme estää taantuman syvenemisen lamaksi. Siksi esitämme asuntolainan korkovähennystä määräaikaisena täsmälääkkeenä ’’, sanoo Keskustayrittäjien puheenjohtaja Atte Savelainen.
Keskustayrittäjien esittämässä täsmälääkkeessä otettaisiin kahden vuoden ajaksi käyttöön vuoden 2019 voimassa ollut asuntolainan korkojen verovähennystaso. Vähennysoikeus koskisi oman asunnon hankintaa tai korjausta koskevia lainoja.
‘’Emme halua uusia tukia vaan mieluummin kohdennettuja veronalennuksia. Eurokorkojen maailmassa määräaikainen korkovähennys on kansallinen täsmätoimi. Parhaimmillaan se maksaa itsensä. Se voi myös pidätellä ihmisten kotien pakkomyyntien aaltoa’, sanoo Keskustayrittäjien hallituksen jäsen Petri Roininen.
Keskustayrittäjien karkean arvion mukaan korkovähennys helpottaisi 300 000 euron asuntolainan kotitalouden kuukausimenoja noin 270 euroa kuukaudessa. Se vastaisi nettovaikutuksena noin 400 - 550 euron palkankorotusta marginaaliverosta riippuen.
Vastaavasti korkovähennys maksaisi julkiselle taloudelle menetettyinä verotuloina noin 270 M€ vuodessa. Tämä olisi 0,3 % budjetin loppusummasta tai 2,7 % sen alijäämästä.
Täsmätoimella pyrittäisiin mahdollistamaan arviolta 2 500 asunnon aloitukset, mikä olisi noin 10 –15 % lisäys tämän hetken uusien asuntojen aloitustasoon. Tämän vuoden aloitukset ovat putoamassa 23 000:een asuntoon viime vuoden 37 000 asunnosta. Tällöin toimi maksaisi itsensä rakentamisen veroina ja veroluonteisina maksuina takaisin. Vastaavasti arvio työpaikkalisäyksestä olisi noin 4 000 henkilötyövuotta.
Keskustayrittäjät korostaa lukujen olevan arvioita. Täsmällisiä vaikutuksia ei ole mahdollista ennustaa etukäteen.
‘’Määräaikainen korkovähennys voi sekä helpottaa asuntovelkojen kanssa taistelevia ihmisiä että tarjota toisille työtä ja yrityksille tilauskantaa. Talouspolitiikka kaipaa ideologian sijaan pragmaattisuutta. Keskustayrittäjät talouden ja politikan toimijana pyrkii luomaan ja esittämään käytännöllisiä ratkaisuja’, sanovat Savelainen ja Roininen.
Helsinki 7.9.2023
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
Lisätiedot
Hallituksen puheenjohtaja Atte Savelainen, puh 040 577 9712
Hallituksen jäsen Petri Roininen, puh 040 761 9669
* * *
Suomen Keskustayrittäjien vuosikokous:
HYVINVOINTIALUEILLA TARVITAAN KETTERYYTTÄ
Suomen Keskustayrittäjät muistuttavat, että ihmisten palveluiden turvaaminen hyvinvointialueilla vaatii päättäjien, viranhaltijoiden ja yritysten saumatonta vuoropuhelua.
Hyvinvointialueella tarvitaan monipuolinen julkisen ja yksityisen sektorin
tuottama palvelukokonaisuus. Yhtenä tärkeänä osana ovat yksinyrittäjät ja
pienyrittäjät. Pienille, joustavasti ja edullisesti toimiville
yrityksille on oltava sijansa.
Hyvinvointialuetta koskeva lainsäädäntö mahdollistaa laajasti niin julkisen
kuin yksityisen palvelutuotannon. Valitettavasti näyttää siltä, että
hyvinvointialueilla ei olla ainakaan vielä lähdetty rakentamaa malleja aidon
monituottajuuden toteuttamiseksi. Perustason palveluiden turvaaminen edellyttää
kaikkien yhteiskunnan voimavarojen hyödyntämistä.
Keskustayrittäjät kiirehtivät tarpeellisten yrittäjyyttä edistävien korjauksien tekemistä hyvinvointialueita koskevaan lainsäädäntöön. Muun muassa alihankintaa koskevia korjauksia on valmisteltu yksimielisessä työryhmässä. Nämä muutokset tulisi tuoda pikaisesti hallituksen esityksenä eduskuntaan.
Menestyvien yritysten verkosto luo paljon hyvää ympärilleen.
Yrittäjämyönteinen hyvinvointialue, sen kunnat ja maakunta menestyy ja luo hyvinvointia sekä elinvoimaa asukkailleen ja yrityksilleen.
Palvelutuotannossa tarvitaan ketteryyttä ja myös rohkeutta tehdä toisin. Kaikki hyötyvät, kun palveluja kehitetään ja tuotetaan yhteistyössä parhaita käytäntöjä hyödyntäen.
Hyvinvointialueiden pitää ottaa käyttöön myös muiden alueiden hyviä kokemuksia
ja käytäntöjä. Ja myös oppia tehdyistä virheistä. Asioita pitää hoitaa
ratkaisuhakuisella asenteella ja mahdollisuuksia etsien.
Kaikki ihmiset, alueet ja pienet sekä suuret yritykset on pidettävä mukana omien vahvuuksiensa mukaan.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n vuosikokous 27.6.2023
***
Suomen Keskustayrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi
valittiin Atte Savelainen Iitistä.
****
Puheenjohtajalta
On vaikeaa ja joillekin lähes mahdotonta selviytyä tämän hetken haasteista ns, ”kuivin jaloin”. On siis väliä, millaista politiikkaa tulevaisuudessa tehdään.
Keskustayrittäjissä olemme miettineet niitä teemoja, jotka koemme eduskuntavaaleissa tärkeiksi. Olemme nimenneet teemakokonaisuuden Yrittäjyysyhteiskunnaksi ja kiteyttäneet teemat neljään pääkohtaan:
Huoltovarmuus, yrittäjyyden edellytykset, vakaa yhteiskunta ja asenne.
Näitä teemoja tulemme pitämään esillä eri tavoin ja haluamme näin omalta osaltamme nostaa keskusteluun tärkeitä yrittäjyyteen liittyviä asioita. Löydät tarkempaa tietoa teemoista eduskuntavaalit 2023 -välilehdeltä.
Minuun tai muihin hallituksen jäseniin voit olla yhteyksissä matalalla kynnyksellä näihin teemoihin tai mihin tahansa yrittäjyyteen liittyvissä asioissa.
Yritteliästä vaalikevättä, muista käyttää äänioikeuttasi.
Vaalipäivä on 2.4. ja ennakkoäänestys 22. - 28.3.
Lasse Anttila
puheenjohtaja
Suomen Keskustayrittäjät ry
* * * *
Kannanotto 1.11.2022Näpit irti metsistämme EU
Keskustayrittäjät eivät hyväksy Euroopan unionin kaavailemaa suomalaisten metsien, peltojen ja vesistöjen käytön rajoittamista. Käytetty sana ennallistaminen on väärä ja harhaanjohtava. Syitä on monia.
Suomessa on maailman puhtaimmat maa, vesi ja ilma.
Metsät ja pellot ovat Suomelle elintärkeitä yritysten, työllisyyden, metsätalouden, energiaomavaraisuuden, talouden, turvallisuuden ja maanpuolustuksen kannalta.
Metsä- ja maatalouden vaikutus koko yrittäjäkenttään, työllisyyteen, elintarviketalouteen ja huoltovarmuuteen on Suomessa erittäin merkittävä.
Suomessa metsät uudistetaan hakkuiden jälkeen, jolloin uusi kasvava puusto ja aluskasvillisuus ovat yhdessä hyvä jopa parempi hiilensitoja.
Tuorehakkeesta saadaan parempi hyötysuhde sähkön ja lämmön tuotantoon oikealla polttotekniikalla verrattuna kuivahakkeen polttoon. Puiden lahoaminen on hidasta palamista eli hiilen vapautumista. Järkevää on polttaa puut ennen lahoamista sähköksi ja lämmöksi.
Suomessa voimassa oleva jokamiehen oikeus sallii marjojen ja sienien poimimisen metsistä sekä kalastamisen vesistöistä sekä järvistä.
Turvepelloilla kasvatetaan pääasiassa heinää, joka on hyvä hiilensitoja. Heinästä tehdään myös paljon tuorerehua eli AIV:tä, jota muualla Euroopassa ei tehdä. Euroopassa viljellään pääasiassa yksivuotista ruohoa ja siellä käytetään paljon muualta tuotua rehua.
Monet eurooppalaisen maat ovat hävittäneet metsänsä ja suonsa. Meidän tulee nyt vaatia niitä vastuuseen ja maksajiksi Suomen sijasta metsiensä sekä soidensa tuhoamisista.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
LISÄTIETOJA
Puheenjohtaja Lasse Anttila 0400 866 549
Hallituksen jäsen Yrjö Rossi
0500 4444 27
* * *
Kannanotto 11.8.2022
Yrittäjien YEL-huolet kuultava huolella
Suomen Keskustayrittäjät pitävät tärkeänä, että yrittäjäkentältä tulleet huolet ja kommentit liittyen yrittäjien eläkevakuuttamisen (YEL) uudistamiseen otetaan tosissaan.
Lakiesitys on käsiteltävä erityisellä huolellisuudella sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja tehtävä siihen tarvittavat tarkennukset esimerkiksi työtulon määrittelyssä. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että hallituksen esityksestä ei ole pyydetty lausuntoa kuin vain yhdeltä taholta.
YEL-järjestelmä ei saa olla byrokraattisen jäykkä ja automaattinen, vaan sen on otettava huomioon esimerkiksi osa-aikayrittäjyys tai pienten yritysten suuretkin kausivaihtelut, joilla on merkitystä yrittäjän eläkemaksujen maksukykyyn. Huolta on aiheuttanut liian kaavamainen tulojen määrittely. Yrittäjän omaan ilmoitukseen työtuloista, työpanoksesta ja työllistävyydestä on lähtökohtaisesti luotettava.
Uudistus ei saa lisätä byrokratiaa eikä rajoittaa yrittäjän vapautta päättää omasta eläketurvastaan. Järjestelmän kustannustehokkuuteen pitää voida luottaa.
Uudistusta tehtäessä on syytä korostaa, että yrittäjien eläkevakuutus vaikuttaa myös yrittäjien sosiaaliturvaan ja yrittäjän saamiin yhteiskunnan tukiin. Keskustayrittäjät pitävät tärkeänä, että erityisesti nuorten ja yritystoimintaa aloittavien kanssa käydään riittävän huolellisesti läpi eläkevakuuttamiseen liittyvät asiat. Eläketurvan lisäksi vakuutuksella turvataan myös sellaiset tilanteet, joissa yrittäjä ei pysty tekemään töitä esimerkiksi sairauden vuoksi. Finanssivalvonta on jo ennen lakiesitystäkin kiinnittänyt huomiota vakuutusturvaan erityisesti minimimäärää maksavien yrittäjien osalta.
YEL-uudistuksesta liikkuu paljon myös virheellistä tietoa, joten oikean tiedon välittäminen eri kanavien kautta on tärkeää. Tavoitteena tulee olla yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen, mutta yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä ei saa entisestään nostaa kohtuuttoman suurien YEL-maksujen vuoksi. Lisäksi siirtymäaikojen on oltava riittäviä.
Suomi pärjää, kun maahamme saadaan uusia yrittäjiä ja kun yritykset menestyvät. Elinvoimaisella yrittäjyydellä Suomeen luodaan vakaa verotulotaso ja hyvä työllisyys. Keskustan pitää olla näissä asioissa edelleen aktiivinen ja pitää yritystoiminnan edellytyksistä huolta.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
Hajautettu hakkeenpoltto on Suomelle suuri mahdollisuus
Huoltovarmuus on noussut jälleen keskusteluun ja hyvä niin. Huoltovarmuuden parantamiseksi on syytä tutkia tarkasti ja laajasti, mitä kaikkea voitaisiin ja pitäisi tuottaa kotimaassa. Esimerkiksi hakkeen osalta on syytä nopeasti tehdä ratkaisuja, joilla päästään eroon Venäjältä tuodusta metsähakkeesta.
Tässä kohdin Suomella on erinomainen mahdollisuus käyttää hyödyksi uutta hakepolttoteknologiaa. Ns.vastapainevoimala tuottaa yhtä aikaa sähköä ja lämpöä.
Näiden voimaloiden hyötysuhde Suomessa on parempi verrattuna lämpimiin maihin. Tämä tulee ottaa huomioon myös EU:n ympäristökeskustelussa.
Hake kannattaa tehdä tuoreesta puusta, jolloin se ei lahoa eli pala hitaasti läjissä vaan sen sisältämä energia saadaan mahdollisimman tarkasti talteen.
Hakkeessa on myös metsän hoidon ja ympäristön kannalta hyviä puolia. Kun harvennetaan pienpuustoa hakkeeksi, niin jäljelle jäävä puusto kasvaa voimakkaammin eli eksponentiaalisesti saadessaan paremmin kasvutilaa.
Samalla hiilen sidonta kasvaa ja myös aluskasvillisuus, marjat ym. kasvavat voimakkaammin. Hiilensidontalaskelmissa tätä ei oteta huomioon. Myös koko Suomen metsämarjasato tulee laskea ekologisten monivuotisten kasvien hiilensidonnan positiiviseksi vaikutukseksi Eurooppaan verrattuna.
Hakevoimalat olisivat hajautettua lämmön- ja sähköntuotantoa, jolloin huoltovarmuus lisääntyy, maaseudulle saadaan yritystoimintaa ja kokonaisvaikutukset ilmaston kannalta ovat hyviä. Hajautettu hakkeenpoltto on Suomelle suuri mahdollisuus, johon kannattaa nyt ripeästi tarttua.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
Lisätietoja
Keskustayrittäjien hallituksen jäsen
Pienten yritysten on jatkossakin voitava tuottaa palveluja hyvinvointialueille
Soteuudistus etenee nyt vauhdilla maakunnissa. Keskustayrittäjät muistuttavat, että suunnittelussa tarvitaan monien tahojen hyvää ja hedelmällistä yhteistyötä juuri nyt. Päättäjien, viranhaltijoiden ja yritysten saumatonta vuoropuhelua täytyy entisestäänkin tiivistää. Yrittäjämyönteinen hyvinvointialue ja maakunta menestyy heijastaen elinvoimaa asukkailleen ja yrityksilleen.
Tulevilla hyvinvointialueilla tarvitaan monipuolista julkisen ja yksityisen sektorin tuottamaa palvelukokonaisuutta. Siinä yhtenä tärkeänä osana ovat yksinyrittäjät ja pienyrittäjät.
Oma fysioterapeuttisi tietää, mistä kohti pitää hieroa, että hartian jännitys laukeaa. Tuttu hammaslääkärisi muistuttaa hampaittesi hoidosta ja tarjoaa vastaanottoajan joustavasti. On turvallista, kun mummon luona käy tuttu ihminen, jonka kanssa voi aina vaihtaa muutaman sanan huolenaiheista.
Jatkossakin palvelutuotannossa tarvitaan ketteryyttä ja myös rohkeutta tehdä toisin. Asiakas ja maakunnan asukas hyötyvät siitä, että palveluja kehitetään ja tuotetaan yhteistyössä parhaita käytäntöjä hyödyntäen. Hyvinvointialueiden kannattaa myös herkällä korvalla kuunnellen ottaa käyttöön myös muiden alueiden hyviä kokemuksia ja käytäntöjä.
Suomen Keskustayrittäjät innostavat kaikkia näkemään uudet mahdollisuudet, verkostoitumaan ja tekemään asioita uudella tavalla. Uusissa palveluorganisaatioissa myös pienille, joustavasti ja edullisesti toimiville yrityksille on oltava sijansa.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
* * *
Yrittäjäehdokkaat vahvistamaan kuntien elinvoimaa
Kuntien elinvoimaisuuteen voidaan vahvasti vaikuttaa kunnan omilla päätöksillä. Kunnassa päätetään myös siitä, että paikallisten yritysten toimintaedellytykset ovat kunnossa. Kunnassa toteutettava viisas ja kauaskantoinen elinkeinopolitiikka ratkaisee omalta osaltaan yritysten menestymisen, uusien työpaikkojen syntymisen sekä ostovoiman ja palvelujen säilymisen kunnassa. Tämän vuoksi Suomen Keskustayrittäjien mielestä kuntavaaliehdokkaiden kannattaa huomioida seuraavat kolme teemaa:
1) Kaavoitus ja lupamenettelyt nopeiksi ja joustaviksi
Selkeä ja asiakaslähtöinen kaavoitus- ja lupamenettely on pitkälle myös asennekysymys. Erilaisten lupamenettelyjen pitää olla yritystoimintaa kohtaan joustavaa, kannustavaa, opastavaa ja kehittämistä tukevaa.
Jo rakennushankkeen ideointivaiheessa saman pöydän ääreen istuminen, tarvittavista toimenpiteistä sopiminen ja aikataulun luominen tuovat varmuutta yrittäjille hankkeiden etenemisestä. Myös digitalisaation tuomat mahdollisuudet on otettava kunnissa käyttöön.
2) Paikallinen yrittäjyys kunniaan
Olipa yritys pienenpieni, suuri tai jotain siltä väliltä, on se tärkeä tekijä työllistäjänä ja palvelujen tuottajana kunnassa ja laajemmallakin alueella. Päättäjien, virkamiesten ja yritysten saumaton yhteistyö ja vuoropuhelu pitää olla arkipäivää. Yrittäjämyönteinen kunta pärjää ja heijastelee elinvoimaa asukkailleen ja yrityksilleen.
3) Hankintaosaaminen ja kilpailutus kohdilleen
Hankintojen yrittäjämyönteinen valmistelu on kunnan elinkeinopolitiikan kulmakiviä. Yrittäjien mukaan ottaminen hankintojen valmisteluun markkinavuoropuhelujen kautta on erinomainen tapa saada kunnan kannalta parhaita tarjouksia. Paikallisten yrittäjien osaamisen hyödyntäminen hankintaprosesseissa on koko kunnan etu.
Yrittäjämyönteisellä kunnalla on voimassa oleva hankintastrategia, jossa on myös pienhankintojen osalta pieniä yrittäjiä huomioivia elementtejä. Hankintojen suunnitelmallinen kehittäminen on kunnan ja yrittäjien yhteistä tekemistä oman kunnan, kuntalaisten ja yrittäjien hyväksi.
Kunnissa asiat etenevät vain rohkeasti tekemällä ja tekemiseen tarvitaan eri alojen osaajia. Siksi kuntien päättäjiksi tarvitaan myös yrittäjiä ja yritysmaailmaa tuntevia. Se, mikä yrittäjälle on päivänselvää voi jollekin olla täysin vieras maailma. Yrityselämän tarpeiden entistä paremmalla huomioimisella turvataan kuntien elinvoima ja selvitään yhteisvoimin myös näistä haastavista ajoista.
22.4.2021
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
* * *
Luotetaan pieniin yrityksiin
Katseet on nyt suunnattava koronan jälkeiseen aikaan. Selvitettävänä ovat sekä epidemiasta kansantaloudelle seuranneet mittavat ongelmat ja myös ne kaikki korjausta vaativat asiat, jotka olivat olemassa ennen epidemian puhkeamista.
Monien yritysten tilanne on äärimmäisen vaikea ja saattaa muodostua jopa vaikeammaksi kuin 1990-luvun lamassa. Sen myötä on vaarassa suuri määrä suomalaisten työpaikkoja, niin työntekijöiden kuin yrittäjien. Työllisyysasteen nostamisen kannalta tilanne on erittäin huolestuttava. Työllisyysaste on saatava nostettua nykyisen hallituksen tavoitteita korkeammalle. Mahdollisuudet työllisyyden nostamiseen ovat olemassa, kunhan osoitetaan luottamusta pienten yritysten suuntaan.
On välttämätöntä saada aikaan mahdollisimman nopeita ja vaikuttavia päätöksiä ja toimenpiteitä yritystoiminnan nostamiseksi uudelleen käyntiin ja kiihdyttämiseksi. Siksi on saatava aikaan työllisyyttä parantavia ja kunnolla vaikuttavia muutoksia työmarkkinoiden pelisääntöihin.
Paikallisen sopimisen vahvistaminen on joustavuudessaan yksi parhaita keinoja tilanteesta selviämiseen. Työmarkkinoiden uudistaminen on välttämätöntä, jotta yhä useampi voi olla mukana työelämässä.
Muuttuneessa maailmassa nykyisiä pelisääntöjä on sopeutettava uuteen tilanteeseen ja haettava uusia ratkaisuja kasvun vauhdittamiseksi ja reilun työn varmistamiseksi.
Sopeutuminen maailman ja kysynnän muutoksiin pitää olla nykyistä helpompaa
Työn tekemisen ehdoista sopimisen siirtäminen työpaikkatasolle on vaikuttavin keino lisätä yritysten uskallusta ihmisten palkkaamiseen normaaleihin työsuhteisiin. Pienissä yrityksissä työntekijöiden ja yrittäjän keskinäiset suhteet ovat jo nykyisellään luottamukselliset.
Lainsäädännöllä pitää turvata sopimustasapaino osapuolten kesken. Pienillä työpaikoilla ei tarvita luottamusmiesjärjestelmän laajentamista. Sopiminen onnistuu koko henkilöstön kanssa yhdessä keskustellen ja sopien.
Jollei hallitus kykene toteuttamaan tämän kaltaista työmarkkinauudistusta, Keskustan on vakavasti harkittava hallituksesta eroamista.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n vuosikokous 8.3.2021
* * *
Suomen Keskustayrittäjät ry, hallituksen kannanotto 19.3.2020
ON JOUSTAVUUDEN JA TOIMINNAN AIKA
Suomen Keskustayrittäjät odottavat, että yritysten kumppanit reagoivat välittömästi yritysten hätään. Kaikkia tahoja tarvitaan tähän työhön koronaviruksen ja sen takia tehtyjen kovien rajoitusten vuoksi. Nyt ei ole byrokratian tai papereiden pyörittelyn aika, vaan joustavuuden ja toiminnan aika.
On etsittävä ennakkoluulottomasti ja nopeasti erilaisia keinoja, joiden avulla taloudellisesti terveellä pohjalla olevat yritykset ja niissä työskentelevät pääsevät poikkeustilanteen yli. Tähän työhön tarvitaan kaikkia tahoja. Yhteistyökumppanit,
pankit ja muut rahoittajat ovat avainasemassa. Myös muiden toimijoiden ratkaisut
ovat tärkeitä, kuten esimerkiksi verottajan, vakuutusyhtiön ja vuokranantajan.
Kaikilla on tärkeä rooli auttaa yrityksiä tämän maailmanlaajuisen ongelman yli. Jo tähän mennessä on tehty hyviä ja nopeita linjauksia ja päätöksiä. Niitä tarvitaan lisää.
Keskustayrittäjät muistuttavat, että varsinkin pienille yrityksille voi yksi kuukausi kokonaan pois toiminnasta olla kohtalokas. Katastrofi, jos tilanne jatkuu kuukausia.
Yhteiskunta ei tule kestämään suuren pienyritysmassan poistumista toiminnasta.
Suuri huolenaihe onkin se, ettei vaikean ajan ja rajoitteiden kestoa tiedetä.
Tässä tilanteessa tarvitaan elinvoimaa kuntien ja kaupunkien pienyritysten
tulevaisuuteen.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
Lisätietoja: puheenjohtaja Risto Heikkilä, 050 511 3277
* * *
Suomen Keskustayrittäjät ry, hallituksen kannanotto 10.3.2020
Työnvälitys sähköiseksi ja kaikki työttömät työnhakijat mukaan järjestelmään
Työtä hakevien ja työntekijää tarvitsevien yritysten kohtaamisen helpottamiseksi olisi vihdoin saatava käyttöön sähköinen työnvälityspalvelu. Lähes kaikessa muussa vaihdannassa on jo vuosien ajan ollut käytössä internetissä toimivia alustoja, mutta työvoimahallinto ei toistaiseksi ole saanut työn välittämiseen tällaista palvelua käyttöön.
Työvoimahallinnossa on tällä hetkellä kehitteillä ja ilmeisesti myös kokeilukäytössä Työmarkkinatori -niminen välityspalvelu, mutta sekään ei ilmeisesti ole kehittymässä sillä tavoin kattavaksi, niin että mukana olisivat automaattisesti kaikki työttömät työnhakijat.
Työmarkkinatoria ollaan ilmeisesti rakentamassa sellaiseksi, että työtön työnhakija voisi halutessaan ilmoittaa siellä itsestään, siis samaan tapaan kuin jo lakkautetussa työhallinnon CV-netti palvelussa oli laita. Työantajat voivat itse hakea palvelun kautta sopivia ehdokkaita tarvitsemiinsa töihin.
Jotta sähköisellä työnvälityksellä saadaan kunnollista vaikuttavuutta työllistymiseen, on kaikkien työttömien työnhakijoiden oltava siinä mukana. Aiemmin käytössä olleessa CV-netti –järjestelmässä oli mukana vain pieni osuus kaikista työttömistä työnhakijoista. Ei ole oletettavaa että uuteenkaan Työmarkkinatoriin tulisi vapaaehtoisuuden kautta yhtään enempää työttömiä työnhakijoita kuin aiemmassa järjestelmässä. Kaikkien työttömien ottaminen
mukaan välityspalveluun on myös siinä mielessä perusteltua, että jos työtön saa yhteiskunnan maksamaan tukea työttömyysajalta, on oikein ja kohtuullista, että hän on myös koko ajan tarjolla töihin yhteiskunnan ylläpitämässä työnvälityspalvelussa.
Jos kaikkien työttömien työnhakijoiden ottaminen mukaan
välityspalveluun koetaan yksityisyydensuojaa rajoittavana, palvelu voidaan
toteuttaa myös anonyymina siten, että työnantaja ei voisi nähdä työnhakijoiden
nimiä tai muita yksilöintitietoja selatessaan työnhakijoiden rekisteriä.
Nimitiedot tulee tietenkin saada tietoon myöhemmässä vaiheessa.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
Lisätietoja: puheenjohtaja Risto Heikkilä, 050 511 3277 tai
Rauno Vanhanen, 0500 416 937
* * *
Siirretään palkkatuki suoraan työllistyvälle maksettavaksi
Ruotsissa on päätetty uudistaa palkkatuen käyttöä siten, että
työnantajayrityksen ei enää tarvitse hakea palkkatukea ja hoitaa muutoinkaan
tukibyrokratiaa. Palkkatuki maksetaan uudistuksen jälkeen suoraan
työllistyvälle henkilölle. Ruotsissa oli todettu että syynä palkkatuen
vaatimattomaan käyttöön on ollut yritysten haluttomuus ottaa hoitaakseen tukeen
kytkeytyviä hallinnollisia tehtäviä.
Kun Suomessa nyt pohditaan työvoimapoliittisia keinoja työttömien saamiseksi palkkatyöhön olisi meilläkin syytä toteuttaa vastaava uudistus palkkatuessa, eli siirtää palkkatuki maksettavaksi suoraan työllistyvälle henkilölle.
Tätä muutosta on toki ehdotettu meilläkin eri yhteyksissä jo vuosien ajan. Muutosehdotukset ovat kuitenkin aina törmänneet ay-liikkeen kielteiseen kantaan. Meillä nimittäin palkkatuen maksaminen suoraan työllistyvälle työttömälle merkitsisi sitä, että yrityksen hänelle maksaman palkan pitäisi voida olla alle TES:n vähimmäistason.
Ay-liike ei ole voinut hyväksyä sitä, että työehtosopimusten mukaisiin minimiehtoihin tehtäisiin lainsäädännöllä poikkeuksia edes työttömien työllistämiseksi. Ei silloinkaan, kun työntekijän saama tulo olisi TES:n tasoinen kun lasketaan yhteen hänelle maksettu palkkatuki ja TES: taulukkoa alempi palkka.
Työnantajalle voitaisiin tällaisessa mallissa asettaa velvollisuus maksaa
eläkemaksut ja muut sosiaaliturvamaksut myös palkkatuen osalta, jolloin
työllistyvä henkilö ei menettäisi mitään myöskään esim. eläkekertymässä.
Ruotsissa ei ole työehtosopimusten yleissitovuutta, joten siellä ay-liikkeellä ei ole ollut suomalaisen ay-liikkeen kaltaista tarvetta estää puhtaasti opillisista syistä järkeviä työvoimapoliittisia uudistuksia.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
* * *
Pienille yrityksille mahdollisuus nostaa työllisyyttä
Keskustayrittäjät katsoo, että velvollisuus alan työehtosopimuksen noudattamiseen olisi poistettava enintään 10 työntekijää työllistäviltä työnantajaliittoon kuulumattomilta yrityksiltä. Niissä yrityksissä työntekijöiden ja työnantajien välistä työsuhdetta määrittäisi sen jälkeen vain työlainsäädäntö ja sen puitteissa työpaikoilla tehtävät työsopimukset. Palkkojen kohtuullisen tason varmistamiseksi otettaisiin käyttöön yleinen vähimmäispalkka.
Suomen työllisyysaste saatiin edellisellä vaalikaudella vähitellen nousu-uralle, mutta nyt työllisyyden paraneminen näyttää tällä erää pysähtyneen. Maan hallituksen tavoittelema 75 prosentin työllisyysaste ei ole realistinen ilman, että työmarkkinajärjestelmän toimivuutta parannetaan olennaisesti. Työllisyysaste on itse asiassa saatava tavoiteltuakin korkeammalle tasolle, jotta hyvinvoinnin edellytykset voidaan pidemmällä aikajänteellä turvata. Pitkään jatkuneesta hyvästä maailmantalouden tilanteesta huolimatta työllisyys on Suomessa laahannut selvästi yhteiskuntarakenteeltaan samankaltaisten naapurimaidemme jäljessä.
Yksi keskeinen syy työllisyyden kehnoon tilaan on Suomen työmarkkinoiden ylipäätään tiukka sääntely, joka heikentää yritysten uskallusta ihmisten palkkaamiseen. Tiukka sääntely asettaa lisäksi pienet yritykset työnantajina ahtaammalle kuin suuremmat. Työlainsäädäntömme seurauksena työnantajaliittoihin kuulumattomilla yrityksillä, jotka ovat säännönmukaisesti pienyrityksiä, on huomattavasti vähäisemmät mahdollisuudet mukautua esimerkiksi talouden suhdannevaihteluihin ja muihin yrityksen ulkopuolisista tekijöistä johtuviin tuotteiden kysynnän hiipumiseen.
Pyrkimykset poistaa tätä eroa yritysten väliltä hienosäätämällä nykyistä työehtojärjestelmäämme eivät ole onnistuneet vuosikausien yrityksistä huolimatta. Työpaikkasopimisen laajentamisessa ei ole onnistuttu. Niinpä on syytä lähteä hakemaan uusia keinoja muuttaa työehtojärjestelmäämme työllisyyttä parantavaan suuntaan.
Yksinkertaisin ja tehokkain keino helpottaa työllistämistä ja nostaa sillä työllisyysastettamme olisi luopua työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmästä kokonaan. Koska tämä tunnetusti koetaan monella taholla - lähinnä järjestövaltapoliittisista syistä - vaikeaksi keinoksi, voitaisiin yleissitovuuden alaa supistaa, järjestelmää sinänsä kumoamatta.
Työehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen pieniltä työpaikoilta ei tietenkään estäisi sitä, että yrityksessä voitaisiin haluttaessa noudattaa alan työehtosopimusta, jos työpaikalla näin sovitaan. Yleinen minimipalkka on EU:n jäsenvaltioissa vallitseva tapa varmistaa palkkojen kohtuullinen taso. Muiden työehtojen kohtuullisuus taas turvataan työlakien säännöksillä.
Suomen Keskustayrittjät ry, hallitus
Aluekehitysrahoja koko Suomen yritysten kehittämiseen
Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluekehitys- eli rakennerahastovarojen käytöstä vuosina 2021-2027. EU-rahoituksen osuus tulee olemaan noin 1,6 miljardia euroa. Kun mukaan lasketaan kansallinen julkinen ja yksityinen rahoitus, kyse on kokonaisuudessaan noin 4-5 miljardin kehittämishankkeista.
Rakennerahastohankkeissa elinkeinolähtöisyys ja yritysten kehittäminen ovat keskeisessä roolissa, joten yritysten kannalta on merkityksellistä, miten rakennerahastovarat maan sisällä jaetaan. Hankkeilla tuetaan mm. yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, yhteistyön lisäämistä korkeakoulujen kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, bio- ja kiertotalouden sekä digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämistä, osaavan työvoiman saatavuutta ja elinikäistä oppimista.
Nykyisellään yli 70 % alueellisesta aluekehitysrahoituksesta kohdentuu Itä- ja Pohjois-Suomeen. Aluekehitysvaroilla on saavutettu hyviä vaikutuksia siellä, missä rahaa on ollut käytettävissä. Itä- ja Pohjois-Suomi suuralueena on kuitenkin kuronut kiinni kehittyneisyyseroa muuhun Suomeen. Samaan aikaan erot eteläisten ja läntisten maakuntien välillä ja maakuntien sisällä ovat kasvaneet.
Hyvinhaasteellisia alueita löytyy nyt ympäri Suomea. Alueiden kehitystä tuleekin tarkastella muutamaa suuraluetta hienojakoisemmalla tasolla.
Itä- ja Pohjois-Suomella on jatkossakin käytettävissään erityinen pohjoisten, harvaan asuttujen alueiden pysyvien haittojen lieventämiseen varattu oma tukensa, joka on 30 euroa asukasta kohden vuodessa. Muutoin Suomi on tulevalla ohjelmakaudella EU:n näkökulmasta yhdenvertaista aluetta (ns. siirtymäalue). Ainoastaan Helsinki−Uusimaa ja Ahvenanmaa ovat kehittyneempiä alueita, joilla on myös oma, huomattavasti nykytasosta kasvava rahoituskehyksensä.
Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisesti elinvoimaa ja toimintakykyä on vaalittava koko Suomessa hyödyntäen mahdollisimman tehokkaasti EU:n rahoitusmuotoja. EU:n alue- ja rakennepolitiikan tehokas toteutus edellyttää varojen merkittävää kohdentumista kaikkialle Suomeen. Tärkeää on käsitellä samaan kehittyneisyysluokkaan kuuluvia alueita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
Aluekehitysvarat on jaettava nykyistä tasapuolisemmin Suomen siirtymäalueiden välillä. Myös Etelä- ja Länsi-Suomessa toimivat yritykset tarvitsevat aluekehitysvaroja toimintansa kehittämiseen.
Suomen Keskustayrittäjät ry hallituksen kannanotto 4.9.2019
* * *
Kotimainen yrittäjyys keskiöön
Yritysten menestyminen ja ihmisten työllistyminen ovat avainasemassa Suomen tulevassa menestyksessä. Siksi yrittäjyyden edellytyksiä pitää määrätietoisesti parantaa. Tarvitsemme yrittäjämyönteistä asennetta sekä turhien normien purkamista. Lainsäädäntö ei saa tukehduttaa yritystoimintaa säädösviidakkoon.
Eri viranomaisten ja virkamiesten rooli ja asenne pitää olla yritystoimintaa kohtaan kannustava, opastava ja kehittämistä tukeva. Näissä asioissa onkin edistytty paljon viimeisten vuosien aikana. Toivottavasti suotuisa kehitys ja hyvä asenneilmapiiri säilyvät jatkossakin. Kun yritykset menestyvät, uudistuvat ja kasvavat, niin myös valtio ja kunnat pärjäävät.
Kotimaisen omistajuuden merkitys on nostettava keskiöön. Se vahvistaa ja vakauttaa kansantaloutta.
Keskustayrittäjät pitävät tärkeänä, että työn muuttuessa myös työmarkkinoiden pitää uudistua. Työntekijöiden ja työnantajien pitää luottaa toisiinsa ja pystyä sopimaan asioista, entistä laajemmin myös paikallisesti. Paikallisen sopimisen pelisäännöt on rakennettava yhdessä.
Keskustayrittäjät muistuttavat myös, että verotuksen avulla pitää kannustaa yrittämiseen ja verotuksessa pitää kohdella kaikkia yritysmuotoja ja yrittäjiä tasapuolisesti. Haluamme tukea yrittäjyyttä korottamalla yrittäjävähennystä 10 prosenttiin. Tämä tukisi erityisesti pien- ja keskisuuria yrittäjiä ja se loisi kasvua ja työllisyyttä.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallituksen kannanotto 12.2.2019
* * *
ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET HUOMIOITAVA JULKISISSA
HANKINNOISSA
Julkiset hankinnat ovat vuositasolla noin 35 miljardin euronmarkkinakokonaisuus. Valmisteilla olevan hankintalainuudistuksen keskeiset lähtökohdat ovat avoimen kilpailun lisäämisessä sekä niukkenevien julkistenvarojen tehokkaammassa käytössä.
Keskustayrittäjät näkevät hankintalainuudistuksessa paljon hyviä avauksia tarjoajien tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi, myös ympäristökysymykset ja sosiaaliset näkökulmat huomioiden.
Keskustayrittäjät ovat tietoisia siitä, että EU-lainsäädäntö luo omat rajoitteensa aluetaloudellisten vaikutusten huomioimisessa paikallisten työpaikkojen ja verotulojen syntymisen muodossa.
Kuitenkin haluamme nostaa julkiseen keskusteluun sen, että saisimme uuteen
lakiin selkeämmän perusteen nostaa esille positiiviset aluetaloudelliset
vaikutukset yhdeksi päätöksenteon perusteeksi. Ainakin EU:n kynnysarvot
alittavissa hankinnoissa on oltava mahdollisuus kuntatalousvaikutusten
arviointiin.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus 2.11.2016
* * *
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
21.9.2016
SOTE-KENTÄLLÄ ON OLTAVA TILAA UUSILLE JA PIENILLE
YRITYKSILLE TULEVAISUUDESSAKIN
Suomen Keskustayrittäjät pitävät Sipilän
hallituksen maakuntalaki ja sote-järjestämislakiluonnoksen linjauksia
kannatettavina. Osin nämä linjaukset tarvitsevat tarkennusta niin, että ne
tukevat tulevaisuudessa vankan kotimaisen sote-yrittäjyyden edistämistä.
Keskustayrittäjien mielestä toimivat ja
tehokkaat sote-palvelut tarvitsevat pk-yrityksiä. Uudistuksessa on huomioitava
kattavasti kilpailuneutraliteettia sekä pienimpienkin yritysten
palvelutuotantoa tukevat elementit. Muutoin on merkittävä riski, että keskeinen
toimiala jäisi pelkästään julkisen vallan omistamien ja suurimpien yhtiöiden
temmellyskentäksi. Keskustayrittäjät painottavatkin, että tämä riski pitää
välttää pk-tuottajien toimintaa edistävällä lainsäädännöllä.
Lisätietoja:
Suomen
Keskustayrittäjät, puheenjohtaja Risto Heikkilä, p. 050 511 3277
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
7.9.2016
NUORTEN PÄÄSYÄ TYÖELÄMÄÄN HELPOTETTAVA
Suomen Keskustayrittäjät ovat huolissaan
nuortentyöelämäpolun alkamisen siirtymisestä ja vaikeutumisesta.
Keskustayrittäjienmielestä nuorten pääsyä työelämään onkin helpotettava
riittävän kattavalla
keinovalikoimalla.
Työllistymisen helpottamiseksi on eri tahoille
kehitelty vaihtoehtoja, joilla kynnystä työelämään pääsyyn on yritetty
madaltaa. Näitä ovat mm. harjoittelut, Sanssi-kortti ,
palkkatukimahdollisuudet. Nuorisotyöttömyys ei ole helpottunut näistä
vaihtoehdoista huolimatta.
Suomen Keskustayrittäjien mielestä eri
vaihtoehtoja on tarkasteltava avoimesti. Yksi keino tilanteen korjaamiseksi
voisi olla, että nuori työuraa aloittava, voisi työllistyä matalammalla
palkalla. Nuoren ensimmäinen työsuhde on kaikkein merkityksellisin
työmarkkinoille pääsyn näkökulmasta. Ensimmäisestä työsuhteesta alkaa työura.
Ensimmäinen työsuhde on CV:n alku ja sen merkitys on niin kauaskantoinen, että
sitä ei voi välttämättä rahassa edes mitata. Nuoren itsemääräämisoikeutta
kunnioittava toimintamalli olisi, että hän voisi itse määritellä yhdessä
työnantajan kanssa oman työpanoksensa rahallisen arvon. Työ tulee
määrittelemään identiteettiä, aikuiseksi kasvamista, osallisuutta
yhteiskuntaan ja ehkäisee merkittävällä tavalla syrjäytymistä.
Suomen Keskustayrittäjät kannustaa yhteiskunnalliseen
keskusteluun ja ratkaisuihin, joissa ilman rahaa mitattavien vaikutusten ja
arvojen osuutta nuorten työllistämisessä tuotaisiin selkeämmin esille.
Lisätietoja
Suomen
Keskustayrittäjät, hallituksen jäsen Soile Lilja p.020 7931 441
Suomen Keskustayrittäjät, puheenjohtaja
Risto Heikkilä, p. 050 511 3277
Suomen Keskustayrittäjät ry:n vuosikokous 10.6.2016
LAAJAA TYÖPAIKKASOPIMISTA OLISI TARVITTU
Maan hallituksen tavoitteet parantaa pienten yritystentyöllistämisen
mahdollisuuksia näyttävät nyt epäonnistuvan kilpailukykysopimuksen myötä.
Työpaikkasopimisen olennainen laajentaminen olisi ollut kaikkein parhaiten
vaikuttava muutos työllisyyden kannalta.
Palkansaajajärjestöt kuitenkin näkivät
työehdoista sopimisvallan
siirtämisen enenevässä määrin pois ammattiliitoilta uhkaavan järjestöjen valta-
asemaa. Ammattiyhdistysliike käynnisti voimakkaat toimenpiteet vesittääkseen
pääministeri Sipilän hallitusohjelman keskeiset kohdat työmarkkinoiden
uudistamisesta. Ammattiyhdistysliike antoi selkeän viestin siitä, että
työpaikkasopimisen laajentaminen estäisi ns. yhteiskuntasopimuksen syntymisen
ja johtaisi lakkoihin ja muihin työmarkkinoiden levottomuuksiin. Näillä
toimenpiteillä hallitus saatiin luovuttamaan lainsäätäjälle kuuluva
päätösvaltatyömarkkinoiden uudistamisesta jälleen kerran järjestöille.
Lisäksi ammattiyhdistysliike onnistui
rajoittamaan keskustelun itse paikallisesti sovittavien asioiden
laajentamisesta vain menettelytapoihin eli siihen, että työpaikkasopimuksen
saisi tehdä vain ammattiliiton luottamusmies. Tämähän olisi johtanut
paikallisen sopimisen vähentymiseen nykyisestäkin.
Lopputuloksena on, että suomalaisen työn
kilpailukyky etenee hyvin hitain askelin. Kilpailukyvyn ja yrityksen
pärjäämisen kannalta tärkeät asiat tiedetään työpaikoilla, mutta työpaikkojen
ei nytkään sallita ottaa käyttöön parhaiten vaikuttavia keinoja.
Kun yhteiskunnassa puhutaan sopimisen tärkeydestä, pitäisi sopiminen myös
sallia siellä, missä itse työ tehdään eli työpaikoilla.
Lisätietoja: puheenjohtaja Risto Heikkilä
p. 050 5113277
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
24.5.2016
YRITTÄJIEN ÄÄNEN ON
KUULUTTAVA MAAKUNTAUUDISTUKSEN JÄLKEENKIN
Nykyisillä maakunnilla on merkittävä
tehtävä vastata
alueiden kehitystehtävistä. Maakuntauudistuksen jälkeenkin aluekehitystehtävät
säilyvät maakunnilla.
Nykyisin maakunnissa toimivat maakuntien
yhteistyöryhmät
(MYR) yhteensovittavat alueen kehittämiseen vaikuttavien suunnitelmien ja
sopimusten sekä kansallisten ja Euroopan unionin osarahoittamien ohjelmien
toimeenpanoa. Tässä työssä ovat tasapuolisesti mukana edustettuina useat
aluekehitykseen vaikuttavat tahot.
Keskustayrittäjien mielestä yrittäjien
ja elinkeinoelämän
äänen on kuuluttava jatkossakin maakuntien yhteistyöryhmän kaltaisessa
toimielimessä, kun maakuntauudistus on toteutettu.
Lisätietoja:
Heikki Rinta-Rahko,
hallituksen jäsen, puh. 050 61499
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
27.4.2016
ROHKEALLA INVESTOINTIVARAUKSELLA UUTTA KASVUA
Sipilän hallituksen ohjelmassa on
maininta selvittää yrityksen verotettavasta tulosta
tehtävä varaus investointien edistämiseksi. Keskustayrittäjien mielestä
investointivarauksen käyttöön ottamisessa pitää olla riittävän rohkea ja
kannustava malli.
Keskustayrittäjien mielestä Keskustan
eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhasen esille nostama ideaalimalli on
kannatettava. Tässä mallissa ”yritys voi tehdä voitostaan 25 prosentin
investointivarauksen kolmeksi vuodeksi. Jos se käyttää varauksen aineelliseen tai
aineettomaan investointiin, sen ei tarvitse maksaa varaukseen sisältyvää
yhteisövero-osuutta jälkikäteenkään. Mikäli investointia ei tehdä, purkautuu
varaus ja yritys maksaa siitä yhteisöveron.”
Keskustayrittäjien mukaan edellä
kuvatulla mallilla olisi merkittävä ja positiivinen vipuvaikutus. - Tämä olisi
askel kohti Viron veromallia ja myös win-win tilanne.
Voittajia olisi niin investoiva yritys kuin valtiokin, toteaa
Keskustayrittäjien puheenjohtaja Risto Heikkilä.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
28.1.2016:
PAIKALLINEN SOPIMINEN
Paikallinen sopiminen on ollut
PK-sektorin toiveena ja tavoitteena jo pitkään. On yleisestikin jo tiedostettu,
kuinka huonosti työmarkkinajärjestöjen sopimat byrokraattiset sopimukset
sopivat pienten yritysten nopeastikin muuttuviin tarpeisiin.
Jos paikallinen sopiminen sidotaan
luottamusmiehen valintaan, jää sopiminenkin toteutumatta monessa yrityksessä,
vaikka jokin tarve olisikin. Pelko SAK:n puuttumisesta yrityksen
kehitystarpeisiin johtaa vääjäämättä paikallisen sopimisen hylkäämiseen monessa
pienyrityksessä.
Suomen työllistävästä yrityskannasta
suurin osa on alle viiden työntekijän yrityksiä. Alle 10 työntekijän
yrityksissä ei pitäisi vaatia raskaan luottamusmies pakon vaatimusta. Asiat voi
pienyrityksissä hoitaa neuvotellen työntekijöiden kanssa yksinkertaisemmin,
joustavammin ja edullisemmin muutenkin.
TEM:n ja Tilastokeskuksen
kyselytutkimusten perusteella tiedetään varmuudella, että keskusteluyhteys ja
keskinäinen luottamus yrittäjän ja työntekijöiden välillä on pienissä
yrityksissä niin hyvällä tasolla, ettei mikään pakollisen
luottamusmiesjärjestelmän laajentaminen sinne voi parantaa tilannetta.
Pikemminkin päinvastoin.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt SAK ja
EK ovat jo kauan sitten sopineet yleissitovasta työehto politiikastaan. Se on
johtanut siihen ettei pienyrityksen joustavuus ja sitä kautta tuleva vahvuus,
pääse oikeuksiin. On lähes surkuhupaisaa, kun pieni muutaman henkilön yritys
joutuu noudattamaan samoja byrokratian koukeroita kuin tuhannen työntekijän
suuri tehdas.
Nyt paikallisen sopimisen hyväksymiseen
liittyvää keskustelua seuratessa, ei voi välttyä ajatukselta, kuinka moni taho
on ihan vilpittömästi asiaa edistämässä. Sehän voi toteutua niin
byrokraattisessa muodossa, etteivät yritykset lähde sitä edistämään. Epäilyksiä
neuvottelujen hyvästä lopputuloksesta antaa myös se, ettei neuvotteluissa ole
niitä osapuolia, joita paikallinen sopiminen varsinaisesti koskee.
Paikallisen sopimisen laajentamista on
vastustettu myös sillä, että se voisi johtaa palkkojen polkemiseen kohtuuttoman
alhaiselle tasolle. Lähes kaikissa EU:n muissa maissa tämä uhka on ehkäisty
sillä, että valtio on asettanut euromääräisen minimitason palkan
vähimmäismäärälle. Tällaisella yhdellä yleisellä, kaikkia toimialoja koskevalla
samalla vähimmäispalkalla voitaisiin hyvin yksinkertaisella ja toimivalla
tavalla ehkäistä se, ettei paikallisessa sopimisessa myöskään mennä
kohtuuttomuuksiin.
Pidämme kuitenkin välttämättömänä, että
hallitus pitää kiinni hallitusohjelmansa kirjauksesta, jonka mukaan ”hallitus
huolehtii paikallisen sopimisen edellytysten vahvistamisesta
lainsäädäntöhankkein”. On täysin selvää historiankin valossa, että
työmarkkinajärjestöjen keskinäisin sopimuksin paikallisen sopimisen
laajentamisessa ei saavuteta niitä kilpailukyky- ja työllisyysvaikutuksia,
joihin hallitus tähtää ja jotka ovat Suomelle välttämättömiä. Hallituksen on
siis pidettävä paikallisen sopimisen edistämisestä valta kokonaan omissa
käsissään riippumatta järjestöjen neuvotteluista.
_______________________________
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
4.11.2015:
PAIKALLISELLA SOPIMISELLA VAHVISTETAAN TYÖPAIKKOJEN
PYSYVYYTTÄ
Suomalaisen työn kilpailukyvyn avaimet
ovat parhaiten tiedossa yrityksissä, yrittäjillä ja yritysten työntekijöillä.
Yrityksissä itsessään tiedetään parhaiten, millä keinoilla voidaan varmistaa
yrityksen kannattavuus ja siellä olevien työpaikkojen pysyvyys ja myös
mahdollisuudet uusiin työpaikkoihin.
Sen vuoksi on välttämätöntä, että
työmarkkinoiden pelisääntöihin saadaan vihdoin se muutos, että työpaikan
osapuolilla on keskenään oikeus mahdollisimman pitkälle sopia työn tekemisen
ehdoista yrityksessä. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksien avaaminen ei
merkitse työpaikkojen osapuolille velvollisuutta paikallisiin neuvotteluihin
vaan ainoastaan mahdollisuutta siihen. Pääasiallisena selityksenä Saksan
hintakilpailukyvyn kohenemiseen viime vuosikymmenellä oli nimenomaan
palkanmuodostuksen siirtäminen järjestötasoilta työpaikoilla sovittavaksi.
Tällaisen muutoksen toteuttaminen ei
tähänastisten kokemusten perusteella voi Suomessa onnistua
työmarkkinajärjestöjen keskinäisten sopimusten eli työehtosopimusten avulla.
Vuosikausien pyrkimyksistä huolimatta paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat
valtaosassa työehtosopimuksia edelleen niukat. Muutoksen toteuttaminen voi
onnistua vain lainsäädäntöä muuttamalla, joka on hallituksen ja eduskunnan
vastuulla.
Kaksikannasta uudenlaiseen kolmikantaan
Vaikka paikallisen sopimisen
lisäämisessä ei asian luonteen vuoksi pystytä etenemään työmarkkinaosapuolten
neuvotteluin, se ei merkitse, etteikö yhteiskunnassa ole vastaisuudessakin
tarpeen valmistella työelämän pelisäännöt yhteisesti valtiovallan sekä kaikkien
työelämää edustavien järjestöjen kesken kolmikantaisesti. Muutosta tässä
suhteessa tarvitaan kuitenkin siihen, että työlainsäädännön muutosten
toteuttaminen ei voi jäädä riippumaan siitä, ovatko kaikki osapuolet yksimielisiä
muutosten sisällöstä, mikä on ollut menneinä vuosina pääsääntönä.
Työelämän keskeisimmät, lakeihin
perustuvat pelisäännöt eivät voi olla enää järjestöjen ns. kaksikantaisen
sopimisen varassa vaan hallituksen ja eduskunnan on tehtävä nämä ratkaisut.
Tarvitaan uudenlaista kolmikantaa.
__________________
Keskustayrittäjät ensimmäisessä
vuosikokouksessaan 9.6.2015:
VAHVA TUKI HALLITUKSEN PYRKIMYKSILLE PARANTAA
TYÖLLISYYTTÄ
Suomen talouden keskeinen ongelma on
heikentynyt kilpailukyky, jonka seurauksena työllisyystilanne on huono ja koko
hyvinvointimme rahoituspohja on ohentunut. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan
ns. sisäistä devalvaatiota, jolla suomalaisen työn ja suomalaisten tuotteiden
ja palveluiden kilpailukykyä pystytään nostamaan.
Pääministeri Sipilän hallitus on
ohjelmassaan sitoutunut merkittäviin muutoksiin, joilla vihdoin selkeästi
lisättäisiin mahdollisuuksia yrityskohtaiseen työehdoista sopimiseen. On
selvää, että yritystasolla osapuolet tietävät parhaiten keinot, joilla
yrityksessä tehtävä työ saadaan kannattavasti kaupaksi.
Saksassa työn hintakilpailukyky
palautettiin nimenomaan yrityskohtaisesti sovituilla työehdoilla. Myös useissa
muissa Suomen kannalta tärkeissä maissa työehdoista voidaan sopia yritystasolla
huomattavasti laajemmin kuin Suomessa. Suomi on tässä asiassa jäänyt pahasti
takamatkalle.
Keskustayrittäjät antaa täyden tukensa
uuden hallituksen pyrkimyksille parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä
laajentamalla lainsäädäntömuutoksin työpaikan osapuolten mahdollisuuksia sopia
yritysten kilpailukykyyn vaikuttavista työehdoista. Nykyistä laajemmat
sopimisen mahdollisuudet ovat järkeviä myös, jotta yrityksen taloudellisissa
vaikeuksissa olisi muitakin selviytymiskeinoja kuin työntekijöiden
irtisanominen tai lomauttaminen.
Myös työllistämiskynnyksen alentamiseen
tähtäävät hallitusohjelman kirjaukset ovat tärkeitä toteuttaa, jotta voidaan
lisätä monen pienen yrityksen uskallusta työntekijöiden palkkaamiseen.
__________________
ARVOISA KESKUSTALAINEN YRITTÄJÄ!
Yrittäjyyden merkitys on noussut vahvasti esiin sen myötä, kun maamme talous on kääntynyt merkittävän alavireiseen suuntaan. Keskustalle yrittäjyys on aina
ollut tärkeä voimavara ja sen myötä on pysytty tiukasti jalat maassa
huonoinakin aikoina.
Suomen Keskustayrittäjät ry. jatkaa puolueen neuvottelukuntien lakkautusten
jälkeen yhteydenpitoa puoluejohdon ja yrittäjien välillä. Olen antanut tukeni
tämän uuden yhteyskanavan rakentamiseen. Liittykää jäseneksi ja tuokaa
poliittiseen keskusteluun se yrittäjyyden oikea realismi.
Juha Sipilä
puheenjohtaja
Suomen Keskusta rp