Suomen Keskustayrittäjät on perustettu ajamaan keskustalaisen yrittäjyyden asiaa. Yhdistys haluaa aktivoida kansalaiskeskustelua nostamalla esiin yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä. Lähestymme päättäjiä matalalla kynnykselle yrittäjille tärkeistä asioista.
Järjestämme erilaisia seminaareja, koulutus-, keskustelu ja tiedotustilaisuuksia. Yhdistyksen hallitus ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin. Yhteydenpito jäsenistöön tapahtuu pääasiassa sähköisesti. Jäsenistölle voidaan tehdä pikakyselyjä ajankohtaisista teemoista sähköpostilla.
Tervetuloa mukaan edistämään suomalaisen yrittäjän ja yrittäjyyden asiaa!
***
KOHTI YRITTÄJYYSYHTEISKUNTAA -KESKUSTAYRITTÄJIEN TEEMAT EDUSKUNTAVAALEIHIN 2023
****
Keskustan tavoitteita ja tekoja yrittäjyyden eteen
* * * *
Vuoden 2023 ensimmäinen hallituksen kokous pidettiin hybridimallilla. Osa oli läsnä fyysisesti, osa Teamsin kautta. Hyvää ja antoisaa keskustelua sekä ajankohtaista poliittista asiaa. Keskustelun virittelijänä toimi elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Kannanotto 1.11.2022
Näpit irti metsistämme EU
Keskustayrittäjät eivät hyväksy Euroopan unionin kaavailemaa suomalaisten metsien, peltojen ja vesistöjen käytön rajoittamista. Käytetty sana ennallistaminen on väärä ja harhaanjohtava. Syitä on monia.
Suomessa on maailman puhtaimmat maa, vesi ja ilma.
Metsät ja pellot ovat Suomelle elintärkeitä yritysten, työllisyyden, metsätalouden, energiaomavaraisuuden, talouden, turvallisuuden ja maanpuolustuksen kannalta.
Metsä- ja maatalouden vaikutus koko yrittäjäkenttään, työllisyyteen, elintarviketalouteen ja huoltovarmuuteen on Suomessa erittäin merkittävä.
Suomessa metsät uudistetaan hakkuiden jälkeen, jolloin uusi kasvava puusto ja aluskasvillisuus ovat yhdessä hyvä jopa parempi hiilensitoja.
Tuorehakkeesta saadaan parempi hyötysuhde sähkön ja lämmön tuotantoon oikealla polttotekniikalla verrattuna kuivahakkeen polttoon. Puiden lahoaminen on hidasta palamista eli hiilen vapautumista. Järkevää on polttaa puut ennen lahoamista sähköksi ja lämmöksi.
Suomessa voimassa oleva jokamiehen oikeus sallii marjojen ja sienien poimimisen metsistä sekä kalastamisen vesistöistä sekä järvistä.
Turvepelloilla kasvatetaan pääasiassa heinää, joka on hyvä hiilensitoja. Heinästä tehdään myös paljon tuorerehua eli AIV:tä, jota muualla Euroopassa ei tehdä. Euroopassa viljellään pääasiassa yksivuotista ruohoa ja siellä käytetään paljon muualta tuotua rehua.
Monet eurooppalaisen maat ovat hävittäneet metsänsä ja suonsa. Meidän tulee nyt vaatia niitä vastuuseen ja maksajiksi Suomen sijasta metsiensä sekä soidensa tuhoamisista.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
LISÄTIETOJA
Puheenjohtaja Lasse Anttila 0400 866 549
Hallituksen jäsen Yrjö Rossi
0500 4444 27
* * *
Kannanotto 11.8.2022
Yrittäjien YEL-huolet kuultava huolella
Suomen Keskustayrittäjät pitävät tärkeänä, että yrittäjäkentältä tulleet huolet ja kommentit liittyen yrittäjien eläkevakuuttamisen (YEL) uudistamiseen otetaan tosissaan.
Lakiesitys on käsiteltävä erityisellä huolellisuudella sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja tehtävä siihen tarvittavat tarkennukset esimerkiksi työtulon määrittelyssä. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että hallituksen esityksestä ei ole pyydetty lausuntoa kuin vain yhdeltä taholta.
YEL-järjestelmä ei saa olla byrokraattisen jäykkä ja automaattinen, vaan sen on otettava huomioon esimerkiksi osa-aikayrittäjyys tai pienten yritysten suuretkin kausivaihtelut, joilla on merkitystä yrittäjän eläkemaksujen maksukykyyn. Huolta on aiheuttanut liian kaavamainen tulojen määrittely. Yrittäjän omaan ilmoitukseen työtuloista, työpanoksesta ja työllistävyydestä on lähtökohtaisesti luotettava.
Uudistus ei saa lisätä byrokratiaa eikä rajoittaa yrittäjän vapautta päättää omasta eläketurvastaan. Järjestelmän kustannustehokkuuteen pitää voida luottaa.
Uudistusta tehtäessä on syytä korostaa, että yrittäjien eläkevakuutus vaikuttaa myös yrittäjien sosiaaliturvaan ja yrittäjän saamiin yhteiskunnan tukiin. Keskustayrittäjät pitävät tärkeänä, että erityisesti nuorten ja yritystoimintaa aloittavien kanssa käydään riittävän huolellisesti läpi eläkevakuuttamiseen liittyvät asiat. Eläketurvan lisäksi vakuutuksella turvataan myös sellaiset tilanteet, joissa yrittäjä ei pysty tekemään töitä esimerkiksi sairauden vuoksi. Finanssivalvonta on jo ennen lakiesitystäkin kiinnittänyt huomiota vakuutusturvaan erityisesti minimimäärää maksavien yrittäjien osalta.
YEL-uudistuksesta liikkuu paljon myös virheellistä tietoa, joten oikean tiedon välittäminen eri kanavien kautta on tärkeää. Tavoitteena tulee olla yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen, mutta yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä ei saa entisestään nostaa kohtuuttoman suurien YEL-maksujen vuoksi. Lisäksi siirtymäaikojen on oltava riittäviä.
Suomi pärjää, kun maahamme saadaan uusia yrittäjiä ja kun yritykset menestyvät. Elinvoimaisella yrittäjyydellä Suomeen luodaan vakaa verotulotaso ja hyvä työllisyys. Keskustan pitää olla näissä asioissa edelleen aktiivinen ja pitää yritystoiminnan edellytyksistä huolta.
* * *
Kannanotto 22.3.2022
Hajautettu hakkeenpoltto on Suomelle suuri mahdollisuus
Huoltovarmuus on noussut jälleen keskusteluun ja hyvä niin. Huoltovarmuuden parantamiseksi on syytä tutkia tarkasti ja laajasti, mitä kaikkea voitaisiin ja pitäisi tuottaa kotimaassa. Esimerkiksi hakkeen osalta on syytä nopeasti tehdä ratkaisuja, joilla päästään eroon Venäjältä tuodusta metsähakkeesta.
Tässä kohdin Suomella on erinomainen mahdollisuus käyttää hyödyksi uutta hakepolttoteknologiaa. Ns.vastapainevoimala tuottaa yhtä aikaa sähköä ja lämpöä.
Näiden voimaloiden hyötysuhde Suomessa on parempi verrattuna lämpimiin maihin. Tämä tulee ottaa huomioon myös EU:n ympäristökeskustelussa.
Hake kannattaa tehdä tuoreesta puusta, jolloin se ei lahoa eli pala hitaasti läjissä vaan sen sisältämä energia saadaan mahdollisimman tarkasti talteen.
Hakkeessa on myös metsän hoidon ja ympäristön kannalta hyviä puolia. Kun harvennetaan pienpuustoa hakkeeksi, niin jäljelle jäävä puusto kasvaa voimakkaammin eli eksponentiaalisesti saadessaan paremmin kasvutilaa.
Samalla hiilen sidonta kasvaa ja myös aluskasvillisuus, marjat ym. kasvavat voimakkaammin. Hiilensidontalaskelmissa tätä ei oteta huomioon. Myös koko Suomen metsämarjasato tulee laskea ekologisten monivuotisten kasvien hiilensidonnan positiiviseksi vaikutukseksi Eurooppaan verrattuna.
Hakevoimalat olisivat hajautettua lämmön- ja sähköntuotantoa, jolloin huoltovarmuus lisääntyy, maaseudulle saadaan yritystoimintaa ja kokonaisvaikutukset ilmaston kannalta ovat hyviä. Hajautettu hakkeenpoltto on Suomelle suuri mahdollisuus, johon kannattaa nyt ripeästi tarttua.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
Lisätietoja
Keskustayrittäjien hallituksen jäsen
Yrjö Rossi 0500 4444 27
* * *
Vuosikokous 16.2.2022
Yrittäjämyönteinen hyvinvointialue menestyy
Yrittäjämyönteinen hyvinvointialue ja maakunta menestyy ja heijastaa elinvoimaa asukkailleen ja yrityksilleen. Hyvinvointialueilla tarvitaan monipuolinen palvelukokonaisuus. Se muodostuu julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä.
Palveluverkoston yhtenä tärkeänä osana ovat sote- ja muita palveluita tuottavat yksinyrittäjät ja pienyrittäjät, joiden toimintamahdollisuudet on huomioitava myös tulevaisuudessa. Pienille, joustavasti toimiville yrityksille on myös oltava paikkansa ja kilpailun on oltava reilua. Hankintaosaamiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota.
On tartuttava uusiin mahdollisuuksiin, verkostoiduttava ja tehtävä asioita myös eri tavoin kuin aikaisemmin. Palvelutuotantoon tarvitaan ketteryyttä ja palveluja on kehitettävä ja tuotettava yhteistyössä parhaita käytäntöjä hyödyntäen. Kannattaa ottaa oppia myös muiden alueiden hyvistä kokemuksista.
Vuosikokouksen valinnat 
Suomen Keskustayrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Lasse Anttila Alavudelta.
Hallituksen erovuoroiset jäsenet Jari-Pekka Koponen Jyväskylästä, Atte Savelainen Iitistä, Arto Sepponen Pieksämäeltä ja Yrjö Rossi Espoosta valittiin jatkamaan hallituksessa seuraavalle kaksivuotiskaudelle.
Hallituksessa jatkavat vuosikokoukseen 2023 saakka Eeva Kalli Eurasta, Pekka Karjula Raahesta, Henna Takatalo Liedosta ja Usko Toivonen Helsingistä.
12.1.2022
Yrittäjämyönteinen hyvinvointialue palvelee asukkaitaan parhaiten
Käynnissä ovat tärkeät aluevaalit. Valittavissa aluevaltuustoissa on tärkeää olla mukana yrittäjiä ja yrittäjien merkityksen tunnistavia päättäjiä. Yrittäjämyönteinen hyvinvointialue ja maakunta menestyy ja heijastaa elinvoimaa asukkailleen ja yrityksilleen.
Hyvinvointialueilla tarvitaan monipuolinen palvelukokonaisuus. Se muodostuu julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä. Palveluverkoston yhtenä tärkeänä osana ovat sote- ja muita palveluita tuottavat yksinyrittäjät ja pienyrittäjät, joiden toimintamahdollisuudet on huomioitava myös tulevaisuudessa.
Uusilla hyvinvointialueilla on nähtävä nyt uudet mahdollisuudet, verkostoiduttava ja tehtävä asioita eri tavoin kuin aikaisemmin.
Uusissa palveluorganisaatioissa myös pienille, joustavasti ja edullisesti
toimiville yrityksille on oltava sijansa.
Nyt on aika vaikuttaa ja käyttää ääntä aluevaaleissa.
****
Pienten yritysten on jatkossakin voitava tuottaa palveluja hyvinvointialueille
Soteuudistus etenee nyt vauhdilla maakunnissa. Keskustayrittäjät muistuttavat, että suunnittelussa tarvitaan monien tahojen hyvää ja hedelmällistä yhteistyötä juuri nyt. Päättäjien, viranhaltijoiden ja yritysten saumatonta vuoropuhelua täytyy entisestäänkin tiivistää. Yrittäjämyönteinen hyvinvointialue ja maakunta menestyy heijastaen elinvoimaa asukkailleen ja yrityksilleen.
Tulevilla hyvinvointialueilla tarvitaan monipuolista julkisen ja yksityisen sektorin tuottamaa palvelukokonaisuutta. Siinä yhtenä tärkeänä osana ovat yksinyrittäjät ja pienyrittäjät.
Oma fysioterapeuttisi tietää, mistä kohti pitää hieroa, että hartian jännitys laukeaa. Tuttu hammaslääkärisi muistuttaa hampaittesi hoidosta ja tarjoaa vastaanottoajan joustavasti. On turvallista, kun mummon luona käy tuttu ihminen, jonka kanssa voi aina vaihtaa muutaman sanan huolenaiheista.
Jatkossakin palvelutuotannossa tarvitaan ketteryyttä ja myös rohkeutta tehdä toisin. Asiakas ja maakunnan asukas hyötyvät siitä, että palveluja kehitetään ja tuotetaan yhteistyössä parhaita käytäntöjä hyödyntäen. Hyvinvointialueiden kannattaa myös herkällä korvalla kuunnellen ottaa käyttöön myös muiden alueiden hyviä kokemuksia ja käytäntöjä.
Suomen Keskustayrittäjät innostavat kaikkia näkemään uudet mahdollisuudet, verkostoitumaan ja tekemään asioita uudella tavalla. Uusissa palveluorganisaatioissa myös pienille, joustavasti ja edullisesti toimiville yrityksille on oltava sijansa.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
****
Yrittäjäehdokkaat vahvistamaan kuntien elinvoimaa
Kuntien elinvoimaisuuteen voidaan vahvasti vaikuttaa kunnan omilla päätöksillä. Kunnassa päätetään myös siitä, että paikallisten yritysten toimintaedellytykset ovat kunnossa. Kunnassa toteutettava viisas ja kauaskantoinen elinkeinopolitiikka ratkaisee omalta osaltaan yritysten menestymisen, uusien työpaikkojen syntymisen sekä ostovoiman ja palvelujen säilymisen kunnassa. Tämän vuoksi Suomen Keskustayrittäjien mielestä kuntavaaliehdokkaiden kannattaa huomioida seuraavat kolme teemaa:
1) Kaavoitus ja lupamenettelyt nopeiksi ja joustaviksi
Selkeä ja asiakaslähtöinen kaavoitus- ja lupamenettely on pitkälle myös asennekysymys. Erilaisten lupamenettelyjen pitää olla yritystoimintaa kohtaan joustavaa, kannustavaa, opastavaa ja kehittämistä tukevaa.
Jo rakennushankkeen ideointivaiheessa saman pöydän ääreen istuminen, tarvittavista toimenpiteistä sopiminen ja aikataulun luominen tuovat varmuutta yrittäjille hankkeiden etenemisestä. Myös digitalisaation tuomat mahdollisuudet on otettava kunnissa käyttöön.
2) Paikallinen yrittäjyys kunniaan
Olipa yritys pienenpieni, suuri tai jotain siltä väliltä, on se tärkeä tekijä työllistäjänä ja palvelujen tuottajana kunnassa ja laajemmallakin alueella. Päättäjien, virkamiesten ja yritysten saumaton yhteistyö ja vuoropuhelu pitää olla arkipäivää. Yrittäjämyönteinen kunta pärjää ja heijastelee elinvoimaa asukkailleen ja yrityksilleen.
3) Hankintaosaaminen ja kilpailutus kohdilleen
Hankintojen yrittäjämyönteinen valmistelu on kunnan elinkeinopolitiikan kulmakiviä. Yrittäjien mukaan ottaminen hankintojen valmisteluun markkinavuoropuhelujen kautta on erinomainen tapa saada kunnan kannalta parhaita tarjouksia. Paikallisten yrittäjien osaamisen hyödyntäminen hankintaprosesseissa on koko kunnan etu.
Yrittäjämyönteisellä kunnalla on voimassa oleva hankintastrategia, jossa on myös pienhankintojen osalta pieniä yrittäjiä huomioivia elementtejä. Hankintojen suunnitelmallinen kehittäminen on kunnan ja yrittäjien yhteistä tekemistä oman kunnan, kuntalaisten ja yrittäjien hyväksi.
Kunnissa asiat etenevät vain rohkeasti tekemällä ja tekemiseen tarvitaan eri alojen osaajia. Siksi kuntien päättäjiksi tarvitaan myös yrittäjiä ja yritysmaailmaa tuntevia. Se, mikä yrittäjälle on päivänselvää voi jollekin olla täysin vieras maailma. Yrityselämän tarpeiden entistä paremmalla huomioimisella turvataan kuntien elinvoima ja selvitään yhteisvoimin myös näistä haastavista ajoista.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
* * *
Suomen Keskustayrittäjien hallitus piti järjestäytymiskokouksensa tiistaina 23.3.
Kokouksessa Keskustayrittäjien varapuheenjohtajaksi valittiin Arto Sepponen
Pieksämäeltä. Jo aikaisemmin pidetyssä vuosikokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Anne Niemi Seinäjoelta.
Muut hallituksen jäsenet ovat Eeva Kalli Eurasta, Pekka Karjula
Raahesta, Jari-Pekka Koponen Jyväskylästä, Yrjö Rossi
Espoosta, Atte Savelainen Iitistä, Henna Takatalo Liedosta ja Usko Toivonen Helsingistä.
Sihteerinä jatkaa Juha Ahtonen Kuhmosta ja
rahastonhoitajana sekä jäsenasioista vastaavana Minna Siira Kempeleestä.
* * *
Luotetaan pieniin yrityksiin
Katseet on nyt suunnattava koronan jälkeiseen aikaan. Selvitettävänä ovat sekä epidemiasta kansantaloudelle seuranneet mittavat ongelmat ja myös ne kaikki korjausta vaativat asiat, jotka olivat olemassa ennen epidemian puhkeamista.
Monien yritysten tilanne on äärimmäisen vaikea ja saattaa muodostua jopa vaikeammaksi kuin 1990-luvun lamassa. Sen myötä on vaarassa suuri määrä suomalaisten työpaikkoja, niin työntekijöiden kuin yrittäjien. Työllisyysasteen nostamisen kannalta tilanne on erittäin huolestuttava. Työllisyysaste on saatava nostettua nykyisen hallituksen tavoitteita korkeammalle. Mahdollisuudet työllisyyden nostamiseen ovat olemassa, kunhan osoitetaan luottamusta pienten yritysten suuntaan.
On välttämätöntä saada aikaan mahdollisimman nopeita ja vaikuttavia päätöksiä ja toimenpiteitä yritystoiminnan nostamiseksi uudelleen käyntiin ja kiihdyttämiseksi. Siksi on saatava aikaan työllisyyttä parantavia ja kunnolla vaikuttavia muutoksia työmarkkinoiden pelisääntöihin.
Paikallisen sopimisen vahvistaminen on joustavuudessaan yksi parhaita keinoja tilanteesta selviämiseen. Työmarkkinoiden uudistaminen on välttämätöntä, jotta yhä useampi voi olla mukana työelämässä.
Muuttuneessa maailmassa nykyisiä pelisääntöjä on sopeutettava uuteen tilanteeseen ja haettava uusia ratkaisuja kasvun vauhdittamiseksi ja reilun työn varmistamiseksi.
Sopeutuminen maailman ja kysynnän muutoksiin pitää olla nykyistä helpompaa
Työn tekemisen ehdoista sopimisen siirtäminen työpaikkatasolle on vaikuttavin keino lisätä yritysten uskallusta ihmisten palkkaamiseen normaaleihin työsuhteisiin. Pienissä yrityksissä työntekijöiden ja yrittäjän keskinäiset suhteet ovat jo nykyisellään luottamukselliset.
Lainsäädännöllä pitää turvata sopimustasapaino osapuolten kesken. Pienillä työpaikoilla ei tarvita luottamusmiesjärjestelmän laajentamista. Sopiminen onnistuu koko henkilöstön kanssa yhdessä keskustellen ja sopien.
Jollei hallitus kykene toteuttamaan tämän kaltaista työmarkkinauudistusta, Keskustan on vakavasti harkittava hallituksesta eroamista.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n vuosikokous 8.3.2021
ON JOUSTAVUUDEN JA TOIMINNAN AIKA
Suomen Keskustayrittäjät odottavat, että yritysten kumppanit reagoivat välittömästi yritysten hätään. Kaikkia tahoja tarvitaan tähän työhön koronaviruksen ja sen takia tehtyjen kovien rajoitusten vuoksi. Nyt ei ole byrokratian tai papereiden pyörittelyn aika, vaan joustavuuden ja toiminnan aika.
On etsittävä ennakkoluulottomasti ja nopeasti erilaisia keinoja, joiden avulla taloudellisesti terveellä pohjalla olevat yritykset ja niissä työskentelevät pääsevät poikkeustilanteen yli. Tähän työhön tarvitaan kaikkia tahoja. Yhteistyökumppanit,
pankit ja muut rahoittajat ovat avainasemassa. Myös muiden toimijoiden ratkaisut
ovat tärkeitä, kuten esimerkiksi verottajan, vakuutusyhtiön ja vuokranantajan.
Kaikilla on tärkeä rooli auttaa yrityksiä tämän maailmanlaajuisen ongelman yli. Jo tähän mennessä on tehty hyviä ja nopeita linjauksia ja päätöksiä. Niitä tarvitaan lisää.
Keskustayrittäjät muistuttavat, että varsinkin pienille yrityksille voi yksi kuukausi kokonaan pois toiminnasta olla kohtalokas. Katastrofi, jos tilanne jatkuu kuukausia.
Yhteiskunta ei tule kestämään suuren pienyritysmassan poistumista toiminnasta.
Suuri huolenaihe onkin se, ettei vaikean ajan ja rajoitteiden kestoa tiedetä.
Tässä tilanteessa tarvitaan elinvoimaa kuntien ja kaupunkien pienyritysten
tulevaisuuteen.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
Lisätietoja: puheenjohtaja Risto Heikkilä, 050 511 3277
* * *
Suomen Keskustayrittäjät ry, hallituksen kannanotto 10.3.2020
Työnvälitys sähköiseksi ja kaikki työttömät työnhakijat mukaan järjestelmään
Työtä hakevien ja työntekijää tarvitsevien yritysten kohtaamisen helpottamiseksi olisi vihdoin saatava käyttöön sähköinen työnvälityspalvelu. Lähes kaikessa muussa vaihdannassa on jo vuosien ajan ollut käytössä internetissä toimivia alustoja, mutta työvoimahallinto ei toistaiseksi ole saanut työn välittämiseen tällaista palvelua käyttöön.
Työvoimahallinnossa on tällä hetkellä kehitteillä ja ilmeisesti myös kokeilukäytössä Työmarkkinatori -niminen välityspalvelu, mutta sekään ei ilmeisesti ole kehittymässä sillä tavoin kattavaksi, niin että mukana olisivat automaattisesti kaikki työttömät työnhakijat.
Työmarkkinatoria ollaan ilmeisesti rakentamassa sellaiseksi, että työtön työnhakija voisi halutessaan ilmoittaa siellä itsestään, siis samaan tapaan kuin jo lakkautetussa työhallinnon CV-netti palvelussa oli laita. Työantajat voivat itse hakea palvelun kautta sopivia ehdokkaita tarvitsemiinsa töihin.
Jotta sähköisellä työnvälityksellä saadaan kunnollista vaikuttavuutta työllistymiseen, on kaikkien työttömien työnhakijoiden oltava siinä mukana. Aiemmin käytössä olleessa CV-netti –järjestelmässä oli mukana vain pieni osuus kaikista työttömistä työnhakijoista. Ei ole oletettavaa että uuteenkaan Työmarkkinatoriin tulisi vapaaehtoisuuden kautta yhtään enempää työttömiä työnhakijoita kuin aiemmassa järjestelmässä. Kaikkien työttömien ottaminen mukaan välityspalveluun on myös siinä mielessä perusteltua, että jos työtön saa yhteiskunnan maksamaan tukea työttömyysajalta, on oikein ja kohtuullista, että hän on myös koko ajan tarjolla töihin yhteiskunnan ylläpitämässä työnvälityspalvelussa.
Jos kaikkien työttömien työnhakijoiden ottaminen mukaan välityspalveluun koetaan yksityisyydensuojaa rajoittavana, palvelu voidaan toteuttaa myös anonyymina siten, että työnantaja ei voisi nähdä työnhakijoiden nimiä tai muita yksilöintitietoja selatessaan työnhakijoiden rekisteriä. Nimitiedot tulee tietenkin saada tietoon myöhemmässä vaiheessa.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
Lisätietoja: puheenjohtaja Risto Heikkilä, 050 511 3277 tai
Rauno Vanhanen, 0500 416 937
* * *
Siirretään palkkatuki suoraan työllistyvälle maksettavaksi
Ruotsissa on päätetty uudistaa palkkatuen käyttöä siten, että
työnantajayrityksen ei enää tarvitse hakea palkkatukea ja hoitaa muutoinkaan
tukibyrokratiaa. Palkkatuki maksetaan uudistuksen jälkeen suoraan
työllistyvälle henkilölle. Ruotsissa oli todettu että syynä palkkatuen
vaatimattomaan käyttöön on ollut yritysten haluttomuus ottaa hoitaakseen tukeen
kytkeytyviä hallinnollisia tehtäviä.
Kun Suomessa nyt pohditaan työvoimapoliittisia keinoja työttömien saamiseksi palkkatyöhön olisi meilläkin syytä toteuttaa vastaava uudistus palkkatuessa, eli siirtää palkkatuki maksettavaksi suoraan työllistyvälle henkilölle.
Tätä muutosta on toki ehdotettu meilläkin eri yhteyksissä jo vuosien ajan. Muutosehdotukset ovat kuitenkin aina törmänneet ay-liikkeen kielteiseen kantaan. Meillä nimittäin palkkatuen maksaminen suoraan työllistyvälle työttömälle merkitsisi sitä, että yrityksen hänelle maksaman palkan pitäisi voida olla alle TES:n vähimmäistason.
Ay-liike ei ole voinut hyväksyä sitä, että työehtosopimusten mukaisiin minimiehtoihin tehtäisiin lainsäädännöllä poikkeuksia edes työttömien työllistämiseksi. Ei silloinkaan, kun työntekijän saama tulo olisi TES:n tasoinen kun lasketaan yhteen hänelle maksettu palkkatuki ja TES: taulukkoa alempi palkka.
Työnantajalle voitaisiin tällaisessa mallissa asettaa velvollisuus maksaa
eläkemaksut ja muut sosiaaliturvamaksut myös palkkatuen osalta, jolloin
työllistyvä henkilö ei menettäisi mitään myöskään esim. eläkekertymässä.
Ruotsissa ei ole työehtosopimusten yleissitovuutta, joten siellä ay-liikkeellä ei ole ollut suomalaisen ay-liikkeen kaltaista tarvetta estää puhtaasti opillisista syistä järkeviä työvoimapoliittisia uudistuksia.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
* * *
Suomen Keskustayrittäjät ry, hallituksen kannanotto 13.12.2019
Pienille yrityksille mahdollisuus nostaa työllisyyttä
Keskustayrittäjät katsoo, että velvollisuus alan työehtosopimuksen noudattamiseen olisi poistettava enintään 10 työntekijää työllistäviltä työnantajaliittoon kuulumattomilta yrityksiltä. Niissä yrityksissä työntekijöiden ja työnantajien välistä työsuhdetta määrittäisi sen jälkeen vain työlainsäädäntö ja sen puitteissa työpaikoilla tehtävät työsopimukset. Palkkojen kohtuullisen tason varmistamiseksi otettaisiin käyttöön yleinen vähimmäispalkka.
Suomen työllisyysaste saatiin edellisellä vaalikaudella vähitellen nousu-uralle, mutta nyt työllisyyden paraneminen näyttää tällä erää pysähtyneen. Maan hallituksen tavoittelema 75 prosentin työllisyysaste ei ole realistinen ilman, että työmarkkinajärjestelmän toimivuutta parannetaan olennaisesti. Työllisyysaste on itse asiassa saatava tavoiteltuakin korkeammalle tasolle, jotta hyvinvoinnin edellytykset voidaan pidemmällä aikajänteellä turvata. Pitkään jatkuneesta hyvästä maailmantalouden tilanteesta huolimatta työllisyys on Suomessa laahannut selvästi yhteiskuntarakenteeltaan samankaltaisten naapurimaidemme jäljessä.
Yksi keskeinen syy työllisyyden kehnoon tilaan on Suomen työmarkkinoiden ylipäätään tiukka sääntely, joka heikentää yritysten uskallusta ihmisten palkkaamiseen. Tiukka sääntely asettaa lisäksi pienet yritykset työnantajina ahtaammalle kuin suuremmat. Työlainsäädäntömme seurauksena työnantajaliittoihin kuulumattomilla yrityksillä, jotka ovat säännönmukaisesti pienyrityksiä, on huomattavasti vähäisemmät mahdollisuudet mukautua esimerkiksi talouden suhdannevaihteluihin ja muihin yrityksen ulkopuolisista tekijöistä johtuviin tuotteiden kysynnän hiipumiseen.
Pyrkimykset poistaa tätä eroa yritysten väliltä hienosäätämällä nykyistä työehtojärjestelmäämme eivät ole onnistuneet vuosikausien yrityksistä huolimatta. Työpaikkasopimisen laajentamisessa ei ole onnistuttu. Niinpä on syytä lähteä hakemaan uusia keinoja muuttaa työehtojärjestelmäämme työllisyyttä parantavaan suuntaan.
Yksinkertaisin ja tehokkain keino helpottaa työllistämistä ja nostaa sillä työllisyysastettamme olisi luopua työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmästä kokonaan. Koska tämä tunnetusti koetaan monella taholla - lähinnä järjestövaltapoliittisista syistä - vaikeaksi keinoksi, voitaisiin yleissitovuuden alaa supistaa, järjestelmää sinänsä kumoamatta.
Työehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen pieniltä työpaikoilta ei tietenkään estäisi sitä, että yrityksessä voitaisiin haluttaessa noudattaa alan työehtosopimusta, jos työpaikalla näin sovitaan. Yleinen minimipalkka on EU:n jäsenvaltioissa vallitseva tapa varmistaa palkkojen kohtuullinen taso. Muiden työehtojen kohtuullisuus taas turvataan työlakien säännöksillä.
***
Kouvolan PUOLUEKOKOUS 7.9.2019
arvonnan voittajat:
Kouvolassa Keskustayrittäjien osastolla oli leikkimielinen kysely, johon osallistuneiden kesken arvotaan palkintoja. Palkinnosaajat arpoi ministeri Hanna Kosonen. Kirjapalkinnon voittivat Kaisa Leppänen, Jari Heiniluoma, Lasse Soini, Leena Siiri ja Anna Huttunen. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.
Kyselyssä yrittäjän tärkeimmäksi ominaisuudeksi äänestettiin rohkeus ja ahkeruus. Kolmanneksi tuli näkemys. Kiitos kaikille osastolla vierailleille mukavista keskuteluista ja kommenteista!
Messuosastolla käytiin paljon hyviä keskusteluja yrittäjyyden merkityksestä. Osastolla vieraili myös Juha Sipilä.
* * *
Suomen Keskustayrittäjät toivottavat hyvää Yrittäjän päivää 5.9.2019
Suomen Keskustayrittäjät ry hallituksen kannanotto 4.9.2019
Aluekehitysrahoja koko Suomen yritysten kehittämiseen
Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluekehitys- eli rakennerahastovarojen käytöstä vuosina 2021-2027. EU-rahoituksen osuus tulee olemaan noin 1,6 miljardia euroa. Kun mukaan lasketaan kansallinen julkinen ja yksityinen rahoitus, kyse on kokonaisuudessaan noin 4-5 miljardin kehittämishankkeista.
Rakennerahastohankkeissa elinkeinolähtöisyys ja yritysten kehittäminen ovat keskeisessä roolissa, joten yritysten kannalta on merkityksellistä, miten rakennerahastovarat maan sisällä jaetaan. Hankkeilla tuetaan mm. yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, yhteistyön lisäämistä korkeakoulujen kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, bio- ja kiertotalouden sekä digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämistä, osaavan työvoiman saatavuutta ja elinikäistä oppimista.
Nykyisellään yli 70 % alueellisesta aluekehitysrahoituksesta kohdentuu Itä- ja Pohjois-Suomeen. Aluekehitysvaroilla on saavutettu hyviä vaikutuksia siellä, missä rahaa on ollut käytettävissä. Itä- ja Pohjois-Suomi suuralueena on kuitenkin kuronut kiinni kehittyneisyyseroa muuhun Suomeen. Samaan aikaan erot eteläisten ja läntisten maakuntien välillä ja maakuntien sisällä ovat kasvaneet. Hyvin
haasteellisia alueita löytyy nyt ympäri Suomea. Alueiden kehitystä tuleekin tarkastella muutamaa suuraluetta hienojakoisemmalla tasolla.
Itä- ja Pohjois-Suomella on jatkossakin käytettävissään erityinen pohjoisten, harvaan asuttujen alueiden pysyvien haittojen lieventämiseen varattu oma tukensa, joka on 30 euroa asukasta kohden vuodessa. Muutoin Suomi on tulevalla ohjelmakaudella EU:n näkökulmasta yhdenvertaista aluetta (ns. siirtymäalue). Ainoastaan Helsinki−Uusimaa ja Ahvenanmaa ovat kehittyneempiä alueita, joilla on myös oma, huomattavasti nykytasosta kasvava rahoituskehyksensä.
Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisesti elinvoimaa ja toimintakykyä on vaalittava koko Suomessa hyödyntäen mahdollisimman tehokkaasti EU:n rahoitusmuotoja. EU:n alue- ja rakennepolitiikan tehokas toteutus edellyttää varojen merkittävää kohdentumista kaikkialle Suomeen. Tärkeää on käsitellä samaan kehittyneisyysluokkaan kuuluvia alueita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
Aluekehitysvarat on jaettava nykyistä tasapuolisemmin
Suomen siirtymäalueiden välillä. Myös Etelä- ja Länsi-Suomessa toimivat
yritykset tarvitsevat aluekehitysvaroja toimintansa kehittämiseen.
Suomen Keskustayrittäjät ry vuosikokouksen kannanotto 28.3.2019
Yrittäjävähennys tukemaan yrittäjyyttä ja kansantaloutta
Suomen Keskustayrittäjät ry haluaa tukea yrittäjyyttä korottamalla liikkeen – ja ammatinharjoittajien yrittäjävähennystä 10 prosenttiin. Tämä tukisi erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja loisi kasvua ja työllisyyttä.
Sipilän keskustavetoisen hallituksen tärkein tehtävä oli aloittaessaan Suomen velkaantumisen taittaminen ja talouden kuntoon saattaminen.
Näissä hallitus on onnistunut. Maamme ylivelkaantumiseen saattaneet edelliset hallitukset ja puolueet eivät tätä vain halua muistaa eivätkä kertoa.
Valtion velka ei ole pienentynyt muuten kuin säästäen ja menoja leikaten. Oppositiopuolueet ovat hyökänneet vain menojen leikkauksiin ja syyttäneet siitä Keskustaa. Vähän ennen vaaleja ei haluta muistaa, kuinka lähellä oli maamme joutuminen EU:n tarkkailun ja valvonnan alle velkamme takia.
Pienet ja keskisuuret yritykset ovat maamme tärkein voimavara ja työllistäjä. Poliittiset puolueet tunnustavat tämän, mutta eivät halua antaa yrityksille niiden kaipaamaa yrityskohtaisen päätöksenteon mahdollisuutta.
Varsinkin ammattiyhdistysliike haluaa pitää sellaista ylivaltaa, jota ainakaan
pieni- ja keskisuuret yritykset eivät sille koskaan ole antaneetkaan.
Keskustayrittäjät muistuttavat, että vain yritysten hyvä menestys tuo vakaan verotulotason ja takaa työllisyyden. Niiden avulla voimme varmistaa yhteiskunnan eri toiminnat ja palvelurakenteet sekä niiden kehittämisen.
Julkisen talouden tasapainon sekä koko Suomen talouden kannalta keskeistä ovat sekä talouden että työmarkkinoiden rakenteelliset uudistukset. Työllisyyden ja tuottavuuden edellytyksenä on, että kaikki maamme voimavarat saadaan käyttöön.
Henkilövalinnat
Suomen Keskustayrittäjien puheenjohtajaksi valittiin Risto Heikkilä Kouvolasta.
Uusiksi hallituksenvjäseniksi valittiin Eeva Kalli
Eurasta, Anne Niemi Vimpelistä ja Henna Takatalo Liedosta.
Hallituksessa jatkavat Rauno Holappa Oulusta,Soile Lilja Kouvolasta,
Heikki Rinta-Rahko Kurikasta, UskoToivonen Helsingistä
ja Rauno Vanhanen Sipoosta.
Kokouksen jälkeen pidettiin yrittäjyysaiheinen tilaisuus, jossa eväitä keskustelulle antoi ministeri Mika Lintilä
Hallituksen kannanotto 12.2.2019
Kotimainen omistajuus keskiöön
Yritysten menestyminen ja ihmisten työllistyminen ovat avainasemassa Suomen tulevassa menestyksessä. Siksi yrittäjyyden edellytyksiä pitää määrätietoisesti parantaa. Tarvitsemme yrittäjämyönteistä asennetta sekä turhien normien purkamista. Lainsäädäntö ei saa tukehduttaa yritystoimintaa säädösviidakkoon.
Eri viranomaisten ja
virkamiesten rooli ja asenne pitää olla yritystoimintaa kohtaan kannustava,
opastava ja kehittämistä tukeva. Näissä asioissa onkin edistytty paljon
viimeisten vuosien aikana. Toivottavasti suotuisa kehitys ja hyvä
asenneilmapiiri säilyvät jatkossakin. Kun yritykset menestyvät, uudistuvat ja
kasvavat, niin myös valtio ja kunnat pärjäävät.
Kotimaisen omistajuuden merkitys on nostettava keskiöön. Se vahvistaa ja vakauttaa kansantaloutta.
Keskustayrittäjät pitävät tärkeänä, että työn muuttuessa myös työmarkkinoiden pitää uudistua. Työntekijöiden ja työnantajien pitää luottaa toisiinsa ja pystyä sopimaan asioista, entistä laajemmin myös paikallisesti. Paikallisen sopimisen pelisäännöt on rakennettava yhdessä.
Keskustayrittäjät muistuttavat
myös, että verotuksen avulla pitää kannustaa yrittämiseen ja verotuksessa pitää
kohdella kaikkia yritysmuotoja ja yrittäjiä tasapuolisesti. Haluamme tukea
yrittäjyyttä korottamalla yrittäjävähennystä 10 prosenttiin. Tämä tukisi
erityisesti pien- ja keskisuuria yrittäjiä ja se loisi kasvua ja työllisyyttä.
Lisätietoja: puheenjohtaja Risto Heikkilä, puh 050 511 3277
* * *
Hallituksen kannanotto 6.9.2018
TUKI UUSILLE TYÖPAIKOILLE
Suomen Keskustayrittäjät tukee vahvasti maan hallituksen suunnitelmaa parantaa pienten yritysten mahdollisuuksia työllistämiseen.
Pienten yritysten irtisanomissuojan muutos tulisi varmuudella kasvattamaan pienten
yritysten henkilöstömääriä. Pelko, että vain irtisanomiset lisääntyisivät, on
aiheeton. Työtilaisuuksia syntyy varmasti enemmän kuin poistuu. Jos Suomi
oikeasti haluaa lisätä yritysten haluja ottaa ihmisiä palkkatöihin ja siten
työpaikkojen lisääntyvän, on suunniteltu muutos pienille alle 20 työntekijän
yrityksille tervetullut. Uudistus avaisi monelle työttömänä olevalle
mahdollisuuden päästä kiinni työhön.
Pienelle yritykselle uuden työntekijän töihin ottaminen on aina taloudellisesti suuri
päätös, usein yrityksen suurin riskinotto. Siksi rekrytointia vältellään
mahdollisimman pitkään ja sen sijaan turvaudutaan esim. alihankintaan ja
vuokratyöhön. Pienet yritykset ovat innovatiivisia ja uusille tuote- ja
palvelukokeiluille valmiita, mutta riskit pelottavat. Riskin pienentäminen
rohkaisee lähtemään uuden toteuttamiseen.
Työntekijän palkkaaminen on aina riskialtista, eikä varmuutta työpaikan jatkuvuudesta kukaan työnantaja voi koskaan antaa. Uuden työpaikan syntyminen on aina kuitenkin positiivinen asia.
Lisätietoja: puheenjohtaja Risto Heikkilä
***
KANNANOTTO 20.12.2017
Keskustayrittäjät esittävät:
Palkkatuki alettava maksaa suoraan työllistyvälle henkilölle
Keskustayrittäjien mielestä Suomessa on ryhdyttävä valmistelemaan työttömien palkkaamista helpottavan palkkatuen yksinkertaistamista samaan tapaan kuin Ruotsissa on käynnissä.
Ruotsissa on vireillä palkkatuen uudistaminen siten, että tuki maksettaisiin työnantajan sijasta suoraan työttömälle, joka työllistyy. Uudistus koskisi ensi vaiheessa maahanmuuttajia ja muita vaikeimmin työllistyviä.
Uudessa mallissa työllistyvän henkilön ansio muodostuisi työnantajan maksamasta
palkasta ja toisaalta yhteiskunnan maksamasta tuesta siten, että ansion
kokonaismäärä muodostuisi kohtuullista vähimmäispalkkaa vastaavaksi. Tällöin
työnantajan maksaman palkan määrän tulisi voida alittaa TES:n mukaisen
vähimmäispalkan.
Ruotsalaisten palkansaajajärjestöjenkin puolella on päädytty siihen, että on löydettävä työnantajayritysten kannalta aikaisempaa houkuttelevampi tapa tukea vaikeasti työllistyvien palkkaamista. Tuen maksaminen suoraan työllistyvälle henkilölle poistaa työnantajalta sen byrokratiataakan, joka työnantajalle tulee tuen
hakemisesta ja sen käytön seurantavelvoitteista.
Keskustayrittäjien mukaan nyt olisi korkea aika Suomessakin siirtyä tällaiseen nykyistä yksinkertaisempaan palkkatukijärjestelmään. Vaikka työllistyvän henkilön
varsinaisena palkkana saama korvaus jäisikin alle alan TES:n
vähimmäispalkan, hänen saamansa kokonaisansio kuitenkin vastaisi määrältään
vähintään minimipalkkaa. Järjestelmän tulisi lisäksi olla sellainen, että
yhteiskunnan tukena maksettu ansion osa kerryttää myös eläkettä sekä työttömyysturvaa. Työllistyvä henkilö ei siten menettäisi mitään nykyiseen palkkatukisysteemiin verrattuna, mutta työnantajayritykselle järjestelmä olisi monin verroin nykyistä helpompi ja houkuttelevampi, todetaan Keskustayrittäjien kannanotossa.
Lisätietoja:
Risto Heikkilä, p. 050 5113277
Rauno Vanhanen, p. 0500 416 937
KESKUSTAYRITTÄJÄT HUOLISSAAN
YRITYSTOIMINNAN LIIALLISESTA KESKITTYMISESTÄ
Keskustayrittäjien mielestä yritystoiminnan liiallinen keskittyminen on kansalaisten ja pienten yritysten kannalta vahingollista harvaan asutussa ja väestömäärältään suhteellisen vähälukuisessa Suomessa.
- Keskittyminen nostaa ennen pitkää hintatasoja ja vaikeuttaa pienten työllistävien yritysten toimintaa. Tämänkaltaisesta kehityksestä pitää olla huolissaan ja estää
tarvittaessa sen lisääntyminen. Joillakin merkittävillä toimialoilla
kansallisen tason toimijoiden määrä on Suomessa supistunut vain muutamaan
suureen yritykseen. Tämä on johtanut kilpailun vähenemiseen, Keskustayrittäjien
kannanotossa todetaan.
Keskustayrittäjien mielestä kilpailuviranomaisilla tulisi olla mahdollisuudet estää yritysten tai yritysryppäiden eteneminen terveen kilpailun kannalta liian vahvaan
markkina-asemaan. Varoittavia ja kansalaisten kannalta vahingollisia
keskittymisen esimerkkejä näkyy mm. pankkisektorilla, vähittäiskaupassa ja
enenevässä määrin myös hyvinvointipalveluiden tarjonnassa, jossa muutamat
suuret toimijat ovat yritysostoin kasvaneet vauhdilla. Keskittyminen
kielteiset ilmiöt ovat pitkään näkyneet valtion monopoleina
toimineiden VR:n ja Postin toimissa.
Keskustayrittäjät muistuttavat maan poliittista johtoa yritystoiminnan liiallisesta
keskittymisestä ja vetoavat heihin, että tarvittaessa tällaisen kehityksen
lisääntyminen estetään.
Lisätietoja: pj. Risto Heikkilä
* * *
Keskustayrittäjät 29.9.2017
Perhevapaauudistuksessa muistettava joustavuus
Suomen Keskustayrittäjien mielestä perhevapaauudistuksesta
tarvitaan avoin ja reipas keskustelu. Budjettiriihessä sovittu aikataulu mallin
suuntaviivoista vuoden loppuun mennessä ja uudistuksen voimaan saattamisesta
vuoden 2019 alusta lähtien on kunnianhimoinen, muttei mahdoton.
Lähtökohta on hyvä, että perheillä on mahdollisuus hoitaa
lasta kotona kolmeen ikävuoteen saakka, mutta perhevapaauudistuksen toteuttaminen hallitus julkisen talouden raamien sisällä on haastava. Siksi uudistuksesta keskusteltaessa on oltava realisti ja se on toteutettava kustannusneutraalisti, sillä uutta rahaa ei uudistuksen toteutukseen ei tulossa, keskustayrittäjien kannanotossa todetaan.
Keskustayrittäjien mielestä mallin ei pidä olla ylhäältä ohjattu, vaan valinnanvapaus on oltava perheen sisällä, koska valinta on viime kädessä hyvin henkilökohtainen ja perheiden tilanteet ovat hyvin erilaiset.
Uudistuksessa ei pidä lähteä ketään pakottamaan, vaan jokainen
perhe miettii omalle kohdalleen parhaimman ratkaisun, keskustayrittäjät
toteavat.
***
Suomen Keskustayrittäjät toivottavat
Hyvää Yrittäjän päivää 5.9.
***
Keskustayrittäjät 24.8.2017
Keskustayrittäjien esitykset toimista yrittäjyyden edistämiseksi ja työllisyyden kohentamiseksi
Sipilän hallitus on tehnyt toimia yrittäjyyden helpottamiseksi. Merkittävä asia oli yrittäjävähennyksen käyttöönotto vuoden 2017 alusta lähtien. Yrittäjävähennys on viisi prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulosta. Käytännössä se merkitsee noin kahden prosentin kevennystä yrittäjien verotukseen. Muita toimia ovat olleet kotitalousvähennyksen korotus, yritysten
sukupolvivaikutusten helpottaminen (perintö- ja lahjavero), metsätilojen
sukupolven vaihdosten helpottaminen (metsälahjavähennys), maksuperusteinen
arvonlisävero, ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen 100
päivällä.
Tulevissa hallituksen toimenpiteissä on muun muassa Tekesin ja Finpron yhdistyminen Business Finlandiksi ja uuden organisaation käynnistäminen vuoden 2018 alusta. 600 asiantuntijan ja 600 miljoonan euron julkisin varoin toimiva Business Finland alkaa vetämään Team Finland-verkostoa. Keskustayrittäjät toivovat, että Business Finlandin kautta mahdollisimman moni yritys saa tukea kasvuun, kansainvälistymiseen ja innovaatioihin. Erityisesti palveluita tarvitsevat pienemmät yritykset jokaisessa maakunnassa.
Vaikka Suomen talouden tunnusluvut ovat kesän 2017 aikana olleet paranemaan päin ja suunta on nyt oikea, niin työllisyysasteen parantamiseksi on jatkettava määrätietoisia toimia.
Työttömyysasteen ja varsinkin pitkäaikaistyöttömyyden vähenemisessä ovat sinänsä myönteisiä käänteitä, mutta työttömiä työnhakijoita on kuitenkin edelleen lähes 450.000, kun otetaan huomioon kaikki työttöminä olevat eli ns. laaja työttömyys. Suomen tilannetta arvioitaessa on syytä tarkastella, miten suoriudumme verrattuna naapurimaihin ja muihin Suomelle tärkeisiin maihin.
Suomen työttömyysaste on valitettavasti edelleen EU-maiden 8. heikoin ja olemme selvästi huonommassa tilanteessa kuin kaikki pohjoismaiset naapurimme. Kun Suomen työttömyysaste on viimeisimmän Eurostatin tilaston mukaan 8,7 %, Ruotsissa työttömyysaste on vain 6,6 % ja Tanskassa 5,7 %, Norjassa 4,3 %. Saksan työttömyysaste on painunut jo alle neljän prosentin.
Suomessa ei voida tuudittautuasiihen, että taloudessa nyt havaitut käänteet riittäisivät saavuttamaan hallitusohjelmassa asetetut keskeiset tavoitteet, erityisesti työllisyysasteen saavuttamiseen. Syksyn 2017 liittokohtaisissa neuvotteluissa tuskin päästänee sellaisiin ratkaisuihin, jotka olennaisella tavalla lisäisivät yritysten kasvuhalukkuutta ja työllistämismahdollisuuksia.
Työllisyysasteen nostaminen asetetulle 72 %:n tasolle vaatii uusia ja vaikuttavia toimenpiteitä, joita ei tähän mennessä ole pystytty eri syistä toteuttamaan. Merkittävimmät myönteiset vaikutukset saavutettaisiin työmarkkinoiden pelisääntöjen uudistuksilla, joihin hallitusohjelmankin mukaan alun perin tähdättiin. Työpaikkasopimisen mahdollisuuksien olennainen laajentaminen on näistä tärkein.
Keskustayrittäjät esittääkin seuraavia toimenpiteitä toteutettavaksi jäljellä olevan vaalikauden aikana:
1. Uusi selvitys työpaikkasopimisen laajentamisesta
Työmarkkinoiden uudistamisessa ei ole edistytty huolimatta hallitusohjelman selkeistä kirjauksista. Uudistamisessa tärkeintä olisi työpaikkasopimisen laajentaminen erityisesti työnantajaliittoihin kuulumattomissa pienissä yrityksissä. Valtaosa työnantajayrityksistä on juuri näitä pieniä yrityksiä. Nykyistä laajemmat
mahdollisuudet sopia työn tekemisen ehdoista suoraan työpaikoilla
työntekijöiden ja yrittäjän kesken parantaisivat varmuudella työpaikkojen
mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa. On päästävä siihen, että Suomessakin voidaan teettää kaikkea tarjolla olevaa työtä palkkasuhteessa tarvitsematta käyttää siihen esim vuokratyötä.
Keskustayrittäjät esittävät, että hallitus käynnistää nopealla
aikataululla tehtävän uuden selvitystyön työpaikkasopimisen laajentamisesta.
2. Työnvälityksessä sähköiseen järjestelmään
Työvoimahallinnon toteuttamassa työnvälityksessä siirrytään sähköiseen järjestelmään, jossa yritys voi hakea tarvitsemaansa työntekijää
internetin kautta. Tämä edellyttää nykyjärjestelmän muutamista siten, että
kaikki työttömyysetuutta saavat työttömät ovat sähköisessä rekisterissä
yritysten haettavissa. Tällä hetkellä työhallinnon CV-netissä on vain n. 66.000
työnhakijan oma esittely, joten suurin osa työttömistä työnhakijoista ei ole
nyt yritysten itsensä tavoitettavissa sähköisesti. Kun vastaava hyödykkeiden ja
palveluiden välitystoiminta jo lähes kaikilla muilla elämänalueilla tapahtuu
yhteiskunnassa sähköisesti internetin avulla, on jo korkea aika ottaa se
käyttöön myös työnvälityksessä.
Keskustayrittäjät esittävät, että työnvälityksessä siirrytään sähköiseen järjestelmään.
3. Yritystoiminnan lupa- ja ilmoitusmenettelyn kehittäminen
Hallituksen tulee vauhdittaa yritystoiminnan lupa- ja
ilmoitusmenettelyn kehittämistä asiakaslähtöiseksi. Palvelut tulee sähköistää
ja neuvontapalveluiden tulee olla saatavilla myös kesän loma-aikoina.
Keskustayrittäjät esittävät yritystoiminnan lupa- ja ilmoitusmenettelyn kehittämistä
asiakaslähtöiseksi.
4. Työnantajan suunnittelu- ja raportointivelvotteiden keventäminen
Työnantajalle kohdistuu monenlaisia suunnittelu- ja
raportointivelvotteita, joiden tarkoituksenmukaisuutta on syytä arvioida.
Keskustayrittäjät esittävät, että hallitus kriittisesti tarkastelee työnantajan suunnittelu- ja raportointivelvotteiden keventämistä.
5. Työttömien matalan kynnyksen polku yrittäjyyteen
Työttömien mahdollisuutta käynnistää yritystoimintaa jouhevasti tulee vauhdittaa Sipilän hallituksen suunnitelmien mukaisesti. Työttömän siirtymistä yrittäjäksi tulee helpottaa ensimmäisten kuukausien aikana niin, että yritystoiminnan vasta käynnistänyt voi saada muutaman kuukauden ajan työttömyysetuutta.
Keskustayrittäjät esittävät työttömien matalan kynnyksen polun kehittämistä yrittäjyyteen.
6. Konkurssista kohti uutta alkua
Konkurssi on yrittäjälle aina vakava paikka. Konkurssin
tehneelle yrittäjälle pitää antaa mahdollisuus päästä uuteen alkuun. Sipilän
hallituksen suunnitelmat lain säätämisestä yksityishenkilön konkurssista, jolla
mahdollistetaan uusi alku konkurssin tehneelle yrittäjälle, pitää toteuttaa
Keskustayrittäjät esittävät lain säätämistä yksityishenkilön konkurssista.
7. Palkkatuen kohdentaminen yrityksiin
Vaikeasti työllistyvien palkkatuen käytön tehostaminen ja
kilpailuvääristymien torjumiseksi palkkatuen ohjeistusta tulee terävöittää ja
kohdistaa entistä enemmän yrityksille.
Keskustayrittäjät esittävät palkkatuen kohdentamista yrityksiin.
Lisätietoja: puheenjohtaja Risto Heikkilä p. 050 511 3277
KESKUSTAYRITTÄJIEN VUOSIKOKOUKSEN KANNANOTTO 15.6.2017
SUOMEN TALOUSKASVUA EI SAA VAARANTAA
Suomen talouden ja työllisyyden kehityksessä suunta on saatu muuttumaan Sipilän 1. hallituksen johdolla. Kuluneen kevään ja alkukesän aikana talousennusteita on
korjattu positiivisen kasvun suuntaan. Selittäviä tekijöitä ovat sekä
kansainvälisen talouskasvun piristyminen että Suomen viennin kääntyminen
kotimaisen kysynnän rinnalle tukemaan kasvua.
Keskustayrittäjien mielestä nyt tarvitaan vakaata ja uskottavaa politiikkaa viemään keskeiset julkisen sektorin uudistukset maaliin.
- On selvää, että maakunta- ja soteuudistus
tarvitaan, mutta niiden ohella on kaikin tavoin vahvistettava edellytyksiä
myönteisen talouskasvun ja työllisyyden kehittymiseksi jatkossakin. Tarvitsemme
edelleen palkkamalttia työmarkkinaneuvotteluissa, mutta
työmarkkinauudistuksista pitäisi käydä avointa keskustelua, Keskustayrittäjien
kannanotossa todetaan.
Keskustayrittäjien mielestä Sipilän hallituksen tulisi seuraavan kahden vuoden aikana huomioida vahvemmin pienten yritysten mahdollisuus kasvaa työllistäjinä. Erityisesti pienimmissä, mikroyrityksissä ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnystä tulisi madaltaa. Polkua työntekijästä yrittäjäksi tulisi myös kehittää niin,
että pienen yksinyrittäjän tai itsensä työllistäjän liikkeellelähtö olisi
entistäkin helpompaa.
Keskustayrittäjien vuosikokous valitsi puheenjohtajaksi yrittäjäneuvos Risto Heikkilän Kouvolasta. Hallitukseen valittiin toimitusjohtaja Markus Pellikka Rovaniemeltä, Kiinan kielen ja kulttuurin kouluttaja Päivi Kuusela Helsingistä, toimitusjohtaja Soile Lilja Lappeenrannasta, optikko Heikki Rinta-Rahko Kurikasta, toimitusjohtaja Hannu Uusihonko Honkajoelta ja oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhanen Sipoosta. Hallituksessa jatkavat yrittäjä Rauno Holappa Oulusta ja yrittäjä Hanna Huttunen Outokummusta.
Suomen Keskustayrittäjät ry pyrkii edistämään myönteistä yritysilmapiiriä ja
vaikuttamaan lainsäädäntöön yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi.
***
Keskustayrittäjien vuosikokouksessa 15.6.2017 oli alustamassa Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi.
Puheenjohtaja, yrittäjäneuvos Risto Heikkilä luovutti Markus Lohelle kirjan
"Työn tekijät".