Suomen Keskustayrittäjät on perustettu ajamaan keskustalaisen yrittäjyyden asiaa. Yhdistys haluaa aktivoida kansalaiskeskustelua nostamalla esiin yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä.

Järjestämme erilaisia seminaareja, koulutus-, keskustelu ja tiedotustilaisuuksia. Yhteydenpito jäsenistöön tapahtuu pääasiassa sähköisesti näiden sivujen sekä sähköpostin välityksellä. Jäsenistölle voidaan tehdä pikakyselyjä ajankohtaisista teemoista näiden sivujen kautta sekä tekstiviestein.

Tervetuloa mukaan edistämään suomalaisen yrittäjän ja yrittäjyyden asiaa!

Risto Heikkilä
puheenjohtaja
Suomen Keskustayrittäjät ry




KESKUSTAYRITTÄJÄT HUOLISSAAN
YRITYSTOIMINNAN LIIALLISESTA KESKITTYMISESTÄ



Keskustayrittäjien mielestä yritystoiminnan liiallinen keskittyminen on kansalaisten ja pienten yritysten kannalta vahingollista harvaan asutussa ja väestömäärältään suhteellisen vähälukuisessa Suomessa.


- Keskittyminen nostaa ennen pitkää hintatasoja ja vaikeuttaa pienten työllistävien yritysten toimintaa. Tämänkaltaisesta kehityksestä pitää olla huolissaan ja estää
tarvittaessa sen lisääntyminen. Joillakin merkittävillä toimialoilla
kansallisen tason toimijoiden määrä on Suomessa supistunut vain muutamaan
suureen yritykseen. Tämä on johtanut kilpailun vähenemiseen, Keskustayrittäjien
kannanotossa todetaan.


Keskustayrittäjien mielestä kilpailuviranomaisilla tulisi olla mahdollisuudet estää yritysten tai yritysryppäiden eteneminen terveen kilpailun kannalta liian vahvaan

markkina-asemaan. Varoittavia ja kansalaisten kannalta vahingollisia
keskittymisen esimerkkejä näkyy mm. pankkisektorilla, vähittäiskaupassa ja
enenevässä määrin myös hyvinvointipalveluiden tarjonnassa, jossa muutamat
suuret toimijat ovat yritysostoin kasvaneet vauhdilla. Keskittyminen
kielteiset ilmiöt ovat pitkään näkyneet valtion monopoleina
toimineiden VR:n ja Postin toimissa.


Keskustayrittäjät muistuttavat maan poliittista johtoa yritystoiminnan liiallisesta

keskittymisestä ja vetoavat heihin, että tarvittaessa tällaisen kehityksen
lisääntyminen estetään.


Lisätietoja: pj. Risto Heikkilä


* * *

Startup ja Kiina - mahdollisuuksia täynnä

Keskustayrittäjien startup-yrittäjyyttä, Kiinan kauppaa ja kulttuuria koskeva keskustelutilaisuus 26.10. klo 15-17 eduskunnassa


Tilaisuuteen tulee ilmoittautua etukäteen 23.10.

Ilmoittautuminen:
https://www.lyyti.in/keskustayrittajat2017



***

Keskustayrittäjät 29.9.2017

Perhevapaauudistuksessa muistettava joustavuus

Suomen Keskustayrittäjien mielestä perhevapaauudistuksesta
tarvitaan avoin ja reipas keskustelu. Budjettiriihessä sovittu aikataulu mallin
suuntaviivoista vuoden loppuun mennessä ja uudistuksen voimaan saattamisesta
vuoden 2019 alusta lähtien on kunnianhimoinen, muttei mahdoton.


Lähtökohta on hyvä, että perheillä on mahdollisuus hoitaa
lasta kotona kolmeen ikävuoteen saakka, mutta perhevapaauudistuksen toteuttaminen hallitus julkisen talouden raamien sisällä on haastava. Siksi uudistuksesta keskusteltaessa on oltava realisti ja se on toteutettava kustannusneutraalisti, sillä uutta rahaa ei uudistuksen toteutukseen ei tulossa, keskustayrittäjien kannanotossa todetaan.


Keskustayrittäjien mielestä mallin ei pidä olla ylhäältä ohjattu, vaan valinnanvapaus on oltava perheen sisällä, koska valinta on viime kädessä hyvin henkilökohtainen ja perheiden tilanteet ovat hyvin erilaiset.

Uudistuksessa ei pidä lähteä ketään pakottamaan, vaan jokainen
perhe miettii omalle kohdalleen parhaimman ratkaisun, keskustayrittäjät
toteavat.

***

Suomen Keskustayrittäjät toivottavat

Hyvää Yrittäjän päivää 5.9.

Suomen suunta on saatu nousuun. Suunnan muuttamiseen on tarvittu suomalaisia yrittäjiä. Tästä on hyvä jatkaa!



***


Keskustayrittäjät 24.8.2017

Keskustayrittäjien esitykset toimista yrittäjyyden edistämiseksi ja työllisyyden kohentamiseksi


Sipilän hallitus on tehnyt toimia yrittäjyyden helpottamiseksi. Merkittävä asia oli yrittäjävähennyksen käyttöönotto vuoden 2017 alusta lähtien. Yrittäjävähennys on viisi prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulosta. Käytännössä se merkitsee noin kahden prosentin kevennystä yrittäjien verotukseen. Muita toimia ovat olleet kotitalousvähennyksen korotus, yritysten
sukupolvivaikutusten helpottaminen (perintö- ja lahjavero), metsätilojen
sukupolven vaihdosten helpottaminen (metsälahjavähennys), maksuperusteinen
arvonlisävero, ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen 100
päivällä.


Tulevissa hallituksen toimenpiteissä on muun muassa Tekesin ja Finpron yhdistyminen Business Finlandiksi ja uuden organisaation käynnistäminen vuoden 2018 alusta. 600 asiantuntijan ja 600 miljoonan euron julkisin varoin toimiva Business Finland alkaa vetämään Team Finland-verkostoa. Keskustayrittäjät toivovat, että Business Finlandin kautta mahdollisimman moni yritys saa tukea kasvuun, kansainvälistymiseen ja innovaatioihin. Erityisesti palveluita tarvitsevat pienemmät yritykset jokaisessa maakunnassa.

Vaikka Suomen talouden tunnusluvut ovat kesän 2017 aikana olleet paranemaan päin ja suunta on nyt oikea, niin työllisyysasteen parantamiseksi on jatkettava määrätietoisia toimia.

Työttömyysasteen ja varsinkin pitkäaikaistyöttömyyden vähenemisessä ovat sinänsä myönteisiä käänteitä, mutta työttömiä työnhakijoita on kuitenkin edelleen lähes 450.000, kun otetaan huomioon kaikki työttöminä olevat eli ns. laaja työttömyys. Suomen tilannetta arvioitaessa on syytä tarkastella, miten suoriudumme verrattuna naapurimaihin ja muihin Suomelle tärkeisiin maihin.

Suomen työttömyysaste on valitettavasti edelleen EU-maiden 8. heikoin ja olemme selvästi huonommassa tilanteessa kuin kaikki pohjoismaiset naapurimme. Kun Suomen työttömyysaste on viimeisimmän Eurostatin tilaston mukaan 8,7 %, Ruotsissa työttömyysaste on vain 6,6 % ja Tanskassa 5,7 %, Norjassa 4,3 %. Saksan työttömyysaste on painunut jo alle neljän prosentin.

Suomessa ei voida tuudittautuasiihen, että taloudessa nyt havaitut käänteet riittäisivät saavuttamaan hallitusohjelmassa asetetut keskeiset tavoitteet, erityisesti työllisyysasteen saavuttamiseen. Syksyn 2017 liittokohtaisissa neuvotteluissa tuskin päästänee sellaisiin ratkaisuihin, jotka olennaisella tavalla lisäisivät yritysten kasvuhalukkuutta ja työllistämismahdollisuuksia.

Työllisyysasteen nostaminen asetetulle 72 %:n tasolle vaatii uusia ja vaikuttavia toimenpiteitä, joita ei tähän mennessä ole pystytty eri syistä toteuttamaan. Merkittävimmät myönteiset vaikutukset saavutettaisiin työmarkkinoiden pelisääntöjen uudistuksilla, joihin hallitusohjelmankin mukaan alun perin tähdättiin. Työpaikkasopimisen mahdollisuuksien olennainen laajentaminen on näistä tärkein.

Keskustayrittäjät esittääkin seuraavia toimenpiteitä toteutettavaksi jäljellä olevan vaalikauden aikana:

1. Uusi selvitys työpaikkasopimisen laajentamisesta


Työmarkkinoiden uudistamisessa ei ole edistytty huolimatta hallitusohjelman selkeistä kirjauksista. Uudistamisessa tärkeintä olisi työpaikkasopimisen laajentaminen erityisesti työnantajaliittoihin kuulumattomissa pienissä yrityksissä. Valtaosa työnantajayrityksistä on juuri näitä pieniä yrityksiä. Nykyistä laajemmat
mahdollisuudet sopia työn tekemisen ehdoista suoraan työpaikoilla
työntekijöiden ja yrittäjän kesken parantaisivat varmuudella työpaikkojen
mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa. On päästävä siihen, että Suomessakin voidaan teettää kaikkea tarjolla olevaa työtä palkkasuhteessa tarvitsematta käyttää siihen esim vuokratyötä.


Keskustayrittäjät esittävät, että hallitus käynnistää nopealla

aikataululla tehtävän uuden selvitystyön työpaikkasopimisen laajentamisesta.


2. Työnvälityksessä sähköiseen järjestelmään


Työvoimahallinnon toteuttamassa työnvälityksessä siirrytään sähköiseen järjestelmään, jossa yritys voi hakea tarvitsemaansa työntekijää

internetin kautta. Tämä edellyttää nykyjärjestelmän muutamista siten, että
kaikki työttömyysetuutta saavat työttömät ovat sähköisessä rekisterissä
yritysten haettavissa. Tällä hetkellä työhallinnon CV-netissä on vain n. 66.000
työnhakijan oma esittely, joten suurin osa työttömistä työnhakijoista ei ole
nyt yritysten itsensä tavoitettavissa sähköisesti. Kun vastaava hyödykkeiden ja
palveluiden välitystoiminta jo lähes kaikilla muilla elämänalueilla tapahtuu
yhteiskunnassa sähköisesti internetin avulla, on jo korkea aika ottaa se
käyttöön myös työnvälityksessä.


Keskustayrittäjät esittävät, että työnvälityksessä siirrytään sähköiseen järjestelmään.

3. Yritystoiminnan lupa- ja ilmoitusmenettelyn kehittäminen


Hallituksen tulee vauhdittaa yritystoiminnan lupa- ja
ilmoitusmenettelyn kehittämistä asiakaslähtöiseksi. Palvelut tulee sähköistää
ja neuvontapalveluiden tulee olla saatavilla myös kesän loma-aikoina.


Keskustayrittäjät esittävät yritystoiminnan lupa- ja ilmoitusmenettelyn kehittämistä

asiakaslähtöiseksi.


4. Työnantajan suunnittelu- ja raportointivelvotteiden keventäminen

Työnantajalle kohdistuu monenlaisia suunnittelu- ja
raportointivelvotteita, joiden tarkoituksenmukaisuutta on syytä arvioida.


Keskustayrittäjät esittävät, että hallitus kriittisesti tarkastelee työnantajan suunnittelu- ja raportointivelvotteiden keventämistä.



5. Työttömien matalan kynnyksen polku yrittäjyyteen


Työttömien mahdollisuutta käynnistää yritystoimintaa jouhevasti tulee vauhdittaa Sipilän hallituksen suunnitelmien mukaisesti. Työttömän siirtymistä yrittäjäksi tulee helpottaa ensimmäisten kuukausien aikana niin, että yritystoiminnan vasta käynnistänyt voi saada muutaman kuukauden ajan työttömyysetuutta.

Keskustayrittäjät esittävät työttömien matalan kynnyksen polun kehittämistä yrittäjyyteen.


6. Konkurssista kohti uutta alkua

Konkurssi on yrittäjälle aina vakava paikka. Konkurssin
tehneelle yrittäjälle pitää antaa mahdollisuus päästä uuteen alkuun. Sipilän
hallituksen suunnitelmat lain säätämisestä yksityishenkilön konkurssista, jolla
mahdollistetaan uusi alku konkurssin tehneelle yrittäjälle, pitää toteuttaa



Keskustayrittäjät esittävät lain säätämistä yksityishenkilön konkurssista.


7. Palkkatuen kohdentaminen yrityksiin

Vaikeasti työllistyvien palkkatuen käytön tehostaminen ja
kilpailuvääristymien torjumiseksi palkkatuen ohjeistusta tulee terävöittää ja
kohdistaa entistä enemmän yrityksille.



Keskustayrittäjät esittävät palkkatuen kohdentamista yrityksiin.


Lisätietoja: puheenjohtaja Risto Heikkilä p. 050 511 3277



KESKUSTAYRITTÄJIEN VUOSIKOKOUKSEN KANNANOTTO 15.6.2017

SUOMEN TALOUSKASVUA EI SAA VAARANTAA

Suomen talouden ja työllisyyden kehityksessä suunta on saatu muuttumaan Sipilän 1. hallituksen johdolla. Kuluneen kevään ja alkukesän aikana talousennusteita on
korjattu positiivisen kasvun suuntaan. Selittäviä tekijöitä ovat sekä
kansainvälisen talouskasvun piristyminen että Suomen viennin kääntyminen
kotimaisen kysynnän rinnalle tukemaan kasvua.

Keskustayrittäjien mielestä nyt tarvitaan vakaata ja uskottavaa politiikkaa viemään keskeiset julkisen sektorin uudistukset maaliin.

- On selvää, että maakunta- ja soteuudistus
tarvitaan, mutta niiden ohella on kaikin tavoin vahvistettava edellytyksiä
myönteisen talouskasvun ja työllisyyden kehittymiseksi jatkossakin. Tarvitsemme
edelleen palkkamalttia työmarkkinaneuvotteluissa, mutta
työmarkkinauudistuksista pitäisi käydä avointa keskustelua, Keskustayrittäjien
kannanotossa todetaan.

Keskustayrittäjien mielestä Sipilän hallituksen tulisi seuraavan kahden vuoden aikana huomioida vahvemmin pienten yritysten mahdollisuus kasvaa työllistäjinä. Erityisesti pienimmissä, mikroyrityksissä ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnystä tulisi madaltaa. Polkua työntekijästä yrittäjäksi tulisi myös kehittää niin,
että pienen yksinyrittäjän tai itsensä työllistäjän liikkeellelähtö olisi
entistäkin helpompaa.

Keskustayrittäjien vuosikokous valitsi puheenjohtajaksi yrittäjäneuvos Risto Heikkilän Kouvolasta. Hallitukseen valittiin toimitusjohtaja Markus Pellikka Rovaniemeltä, Kiinan kielen ja kulttuurin kouluttaja Päivi Kuusela Helsingistä, toimitusjohtaja Soile Lilja Lappeenrannasta, optikko Heikki Rinta-Rahko Kurikasta, toimitusjohtaja Hannu Uusihonko Honkajoelta ja oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhanen Sipoosta. Hallituksessa jatkavat yrittäjä Rauno Holappa Oulusta ja yrittäjä Hanna Huttunen Outokummusta.


Suomen Keskustayrittäjät ry pyrkii edistämään myönteistä yritysilmapiiriä ja
vaikuttamaan lainsäädäntöön yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi.

***

Keskustayrittäjien vuosikokouksessa 15.6.2017 oli alustamassa Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi.


Puheenjohtaja, yrittäjäneuvos Risto Heikkilä luovutti Markus Lohelle kirjan 'Työn tekijät'.