Suomen Keskustayrittäjät on perustettu ajamaan keskustalaisen yrittäjyyden asiaa. Yhdistys haluaa aktivoida kansalaiskeskustelua nostamalla esiin yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä. Lähestymme päättäjiä matalalla kynnykselle yrittäjille tärkeistä asioista.
Järjestämme erilaisia seminaareja, koulutus-, keskustelu ja tiedotustilaisuuksia. Yhdistyksen hallitus ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin. Yhteydenpito jäsenistöön tapahtuu pääasiassa sähköisesti. Jäsenistölle voidaan tehdä pikakyselyjä ajankohtaisista teemoista sähköpostilla.
Tervetuloa mukaan edistämään suomalaisen yrittäjän ja yrittäjyyden asiaa!
* * *
Kunta- ja aluevaalit ovat tärkeä vaali myös yrittäjille.
Tarvitsemme päättäjiä, jotka ymmärtävät yrittäjyyden ja yritteliään asenteen
merkityksen päätöksenteossa sekä sen valtavan merkityksen kunta- ja
aluetaloudelle.
Kunnissa päätetään siitä, että paikallisten yritysten toimintaedellytykset ovat kunnossa. Siitä, että tehdään viisasta ja kauaskantoista elinkeinopolitiikkaa. Siksi valtuustoihin tarvitaan myös yrittäjiä ja yritysmaailman tuntevia päättäjiä.
Hyvinvointialueilla tarvitaan monipuolinen palvelukokonaisuus. Se muodostuu julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä. Palveluverkoston yhtenä tärkeänä
osana ovat sote- ja muita palveluita tuottavat yksinyrittäjät ja pienyrittäjät.
Niiden toimintamahdollisuudet on huomioitava myös tulevaisuudessa.
Asiat paranevat vain tekemällä. Ja tekemiseen tarvitaan tekijöitä. Viisas päättäjä
toimii omalla osaamisellaan, sydämellään ja järjellään paremman tulevaisuuden puolesta.
Arvonlisäveropäätökset kurittavat yrityksiä
Keskustayrittäjät ovat pettyneitä hallituksen arvonlisäveropäätöksiin. Liian pikaisella aikataululla voimaantuleva veromuutos aiheuttaa monenlaisia käytännön ongelmia yrityksissä ja heikentää yritysten kannattavuutta. Lisäksi tulossa on alempien arvonlisäverokantojen korotus, joka kurittaa vielä koronan jälkimaininkien kanssa kamppailevaa matkailu-, liikunta- ja kulttuurialaa.
Pienten yritysten ja yksinyrittäjien taakkaa lisää vielä arvonlisäverovelvollisuuden alarajan huojennuksen poisto. Kun tämän verotaakan kasvattamisen lisäksi on tulossa leikkaus kotitalousvähennykseen, niin täytyy ihmetellä, kuinka Kokoomusvetoinen hallitus on voinut kohdella näin rankalla kädellä ja monesta suunnasta ahkeria yrittäjiä.
Maan hallituksen luoma näköalattomuus ja epävarmuus ovat saaneet niin ihmiset kuin yritykset painamaan paniikkijarrua ja odottelemaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tämä luo näivettymisen kierteen, mikä entisestään pahentaa taloustilannetta.
Lisätietoja
Keskustayrittäjien puheenjohtaja Atte Savelainen 040 577 9712
* * *
Suomen Keskustayrittäjien vuosikokous:
PAIKALLINEN SOPIMINEN
Paikallinen sopiminen toimii jo tällä hetkellä osassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja siitä on saatu hyviä kokemuksia.
Yrityksistä huolimatta paikalliselle sopimiselle ei ole saatu lainsäädännöllistä statusta. Orpon hallitus on valmistellut asiaa hallitusohjelman mukaisesti.
Keskustayrittäjät tukee paikallisen sopimisen saattamista päätökseen yritysten kannattavuuden ja työolosuhteiden parantamiseksi. Yritystasolla on paras näkemys kulloistenkin haasteiden ratkaisemiseksi. Paikallinen sopiminen on sekä yrityksen että työntekijöiden yhteinen etu eikä se aseta työntekijää ja työnantajaa vastakkain. Hyvä yritys ymmärtää osaavan ja motivoituneen työvoiman merkityksen. Ja työntekijän kannalta on hyvä, että yritys kasvaa ja menestyy.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n vuosikokous 26.6.2024
**
Kokous suoritti myös henkilövalintoja.
Hallituksessa jatkaa vuosikokoukseen 2025 saakka Eeva Kalli Eurasta, Pekka Karjula Raahesta, Henna Takatalo Liedosta ja Petri Roininen Helsingistä.
Myös puheenjohtaja Atte Savelainen Iitistä jatkaa. Hänet kahden vuoden mittainen puheenjohtajakausi kestää vuosikokoukseen 2025 saakka.
* * *
Hötkyilemätöntä ja asioihin pureutuvaa politiikkaa
Sunnuntaina 9.6. äänestetään Euroopan parlamentin vaaleissa.
Vaalit ovat tärkeät. Eurooppaa on kehitettävä pitäen mielessä arvot ja turvallisuus. Politiikan ja geopolitiikan jännitteet tuntuvat nyt pitkän seesteisen ajan jälkeen voimakkailta ja heijastuvat jäsenmaihin.
Nyt tarvitaan hötkyilemätöntä ja asioihin pureutuvaa politiikkaa. Hauskat irtoheitot tai mustavalkoinen ajattelu ei vie Suomen etua eteenpäin. Unionin on oltava vahva ja kriisinkestävä. Alueista, maa- ja metsätaloudesta sekä toimivista sisämarkkinoista on pidettävä huolta. Unionin on keskityttävä isoihin talouden ja turvallisuuden kysymyksiin sekä sellaiseen lainsäädäntöön, joka on selkeää ja yksinkertaista.
EU:n on oltava iso isoissa asioissa ja pieni pienissä. Kansalaisten ja yritysten toimintaa ei saa vaikeuttaa turhalla byrokratialla tai yksityiskohtaisella sääntelyllä.Olen varma, että Keskustan listoilta löytyy monia hyviä ehdokkaita, jotka pystyvät tuomaan ryhtiä Eurooppaan. Voit tutustua heihin oheisen linkin kautta
https://keskusta.fi/keskusta-europarlamenttivaaleissa/
Ellet ole vielä käynyt äänestämässä, tee se sunnuntaina. Kannusta myös muita äänestämään. Näissä vaaleissa viitoitetaan EU:n suunta tuleville vuosille ja vuosikymmenille.
Atte Savelainen
puheenjohtaja
Olli Rehn - parasta Suomelle
Suomi ja suomalaiset tarvitsevat presidentin, joka tuntee Suomen pohjoisesta etelään ja idästä länteen.
Presidentin, joka tuntee asiat niin Euroopassa kuin koko maailmassa ja jolla on erittäin monipuoliset kansainväliset verkostot.
Presidentin, jonka paineensietokyky ja päätöksentekotaito on mitattu ja hyväksi todettu.
Presidentin, joka on aloittanut työuransa jo pienenä poikana vanhempiensa perheyrityksessä ja joka tuntee työelämän ja yritystoiminnan monelta kantilta.
Presidentin, jolla on näkemys siitä, mitä yhtenäinen Suomi tarkoittaa jokaikisen suomalaisen kannalta.
Suomen Keskustayrittäjät kannattavat Olli Rehniä tasavallan presidentiksi. Nyt on aika, jolloin tarvitaan hötkyilemätöntä ja harkitsevaa henkilöä maan johtoon.
26.1.2024
Suomen Keskustayrittäjät ry hallitus
Lisätietoja puheenjohtaja Atte Savelainen 040 577 9712
* * *
Presidentinvaalit 2024
Presidentinvaalien todellinen kiriviikko on alkanut. Olli Rehnin erinomainen esiintyminen television vaalitenteissä ja hänen selkeät mielipiteensä ovat saaneet monet äänestäjät miettimään ketä äänestää.
Tämä aika ja maailmanpoliittinen tilanne suorastaan huutaa vakautta, harkintakykyä ja rauhallisuutta. Nämä kaikki ominaisuudet Ollista löytyvät.
Nostan esille Ollin urasta muutamia kohtia, jotka kertovat paljon siitä, millaisissa tilanteissa hän on toiminut.
Euroopan komission varapuheenjohtajana Olli Rehn edusti Eurooppaa maailman suurimpien talouksien G7- ja G20 – maiden kokouksissa. Taloudesta vastaavana komissaarina hän oli pelastamassa Euroopan taloutta, yrityksiä ja työpaikkoja. Olli ei tyytynyt vain istumaan kokouksissa, vaan hän pääsi ja joutui neuvottelemaan ja valmistelemaan uudistuksista.
Elinkeinoministerinä Olli Rehn tutustui monipuolisesti Suomen elinkeinoelämään, yrityksiin, niiden pärjäämiseen ja lainsäädännön kehittämiseen.
Hänen ministerikaudelleen tehtiin myös normienpurkua. Monta sellaista turhaa asetusta ja normia purettiin, jotka hankaloittivat yritysten toimintaa ja aiheuttivat vaan turhaa byrokratiaa. Tästä työstä Sipilän hallitusta edelleen kiitellään.
Suomen Pankin pääjohtajan tehtävissä Olli Rehnille kuului jatkuva kansainvälinen ja eurooppalainen yhteistyö esimerkiksi Euroopan Keskuspankin EKP:n neuvostossa ja kansainvälisessä valuuttarahasto IMF:ssä.
Voikin sanoa, että Olli Rehnin uraa kuvaa hyvin se, että hän on ollut erilaisten kansainvälisten kriisien keskellä niitä ratkomassa. Paineensietokyky ja päätöksenteko on mitattu ja hyviksi todettu. Lisäksi eri tehtävät ovat tuoneet erittäin monipuoliset kansainväliset verkostot.
Olli Rehnillä on todelliset mahdollisuudet nousta toiselle kierrokselle. Sen ratkaisee kansa äänestyskopissa. Käydään siis äänestämässä ja kannustetaan siihen myös omaa lähipiiriä ja verkostoja.
Tehdään jokainen omien voimavarojen mukaan vaalityötä sen eteen, että saadaan paras ehdokas toiselle kierrokselle.
Yrittäjähenkisin vaaliterveisin
Atte Savelainen
Keskustayrittäjien puheenjohtaja
***
Keskustayrittäjien mielestä hallituksen budjettiesityksestä puuttuu yksi tärkeimmistä eli talouskasvun kannustimet. Ja varsinkin sellaiset ihmisenkokoiset kannustimet.
”Suomen talous ei ole kasvanut 15 vuoteen eli ollaan samassa pisteessä kuin lähtiessä, vaikka muun muassa 2015–2019 talous kasvoikin. Tätä taustaa vasten on hämmästyttävää, ettei hallituksen budjetissa ole enempää kasvun kannustimia. Menosopeutus tarvitsee rinnalleen kasvupolitiikkaa’’, sanoo Keskustayrittäjien hallituksen puheenjohtaja Atte Savelainen.
Keskustayrittäjät kiinnittää huomiota siihen, että talouden nollakasvun lisäksi myös kasvuhakuisten yrittäjien ja työnantajayritysten määrä on pienentynyt vuosikausia. Mikäli yrittäjien kasvuhakuisuus jatkaa heikkenemistä, on talouskasvun ennuste heikko myös tulevaisuudessa.
’’Talouden nollakasvusta on irtauduttava. Siksi yrittäjyyden kannustimia on parannettava. Yksinyrittäjän arvonlisäveron alarajahuojennus, investoivan kasvuyrittäjän verojen ajallinen siirtäminen ja sote-yrittäjän markkinan avaaminen käykööt esimerkeistä’’, sanoo Keskustayrittäjien hallituksen jäsen Petri Roininen.
Keskustayrittäjien mielestä myös nuorten ja maahanmuuttajien yrittäjyysmahdollisuudet tulisi ottaa erityisen tarkastelun kohteeksi.
13.10.2023
Suomen Keskustayrittäjät ry
Lisätiedot Puheenjohtaja Atte Savelainen, puh 040 577 9712
Hallituksen jäsen Petri Roininen, puh 040 761 9669
Nousseiden korkojen myötä ihmisten asumismenot kasvavat ja uusien asuntojen rakentaminen on seis. Rakennusala on kuvaannollisesti ajanut seinään. Jatkuessaan tilanne synnyttää entistä syvempiä maksuvaikeuksia, työttömyyttä, konkursseja sekä koko talouden alamäkeä.
‘’Keskustayrittäjät kantaa huolta talouden ja yrittäjyyden edellytyksistä. Haluamme estää taantuman syvenemisen lamaksi. Siksi esitämme asuntolainan korkovähennystä määräaikaisena täsmälääkkeenä ’’, sanoo Keskustayrittäjien puheenjohtaja Atte Savelainen.
Keskustayrittäjien esittämässä täsmälääkkeessä otettaisiin kahden vuoden ajaksi käyttöön vuoden 2019 voimassa ollut asuntolainan korkojen verovähennystaso. Vähennysoikeus koskisi oman asunnon hankintaa tai korjausta koskevia lainoja.
‘’Emme halua uusia tukia vaan mieluummin kohdennettuja veronalennuksia. Eurokorkojen maailmassa määräaikainen korkovähennys on kansallinen täsmätoimi. Parhaimmillaan se maksaa itsensä. Se voi myös pidätellä ihmisten kotien pakkomyyntien aaltoa’, sanoo Keskustayrittäjien hallituksen jäsen Petri Roininen.
Keskustayrittäjien karkean arvion mukaan korkovähennys helpottaisi 300 000 euron asuntolainan kotitalouden kuukausimenoja noin 270 euroa kuukaudessa. Se vastaisi nettovaikutuksena noin 400 - 550 euron palkankorotusta marginaaliverosta riippuen.
Vastaavasti korkovähennys maksaisi julkiselle taloudelle menetettyinä verotuloina noin 270 M€ vuodessa. Tämä olisi 0,3 % budjetin loppusummasta tai 2,7 % sen alijäämästä.
Täsmätoimella pyrittäisiin mahdollistamaan arviolta 2 500 asunnon aloitukset, mikä olisi noin 10 –15 % lisäys tämän hetken uusien asuntojen aloitustasoon. Tämän vuoden aloitukset ovat putoamassa 23 000:een asuntoon viime vuoden 37 000 asunnosta. Tällöin toimi maksaisi itsensä rakentamisen veroina ja veroluonteisina maksuina takaisin. Vastaavasti arvio työpaikkalisäyksestä olisi noin 4 000 henkilötyövuotta.
Keskustayrittäjät korostaa lukujen olevan arvioita. Täsmällisiä vaikutuksia ei ole mahdollista ennustaa etukäteen.
‘’Määräaikainen korkovähennys voi sekä helpottaa asuntovelkojen kanssa taistelevia ihmisiä että tarjota toisille työtä ja yrityksille tilauskantaa. Talouspolitiikka kaipaa ideologian sijaan pragmaattisuutta. Keskustayrittäjät talouden ja politikan toimijana pyrkii luomaan ja esittämään käytännöllisiä ratkaisuja’, sanovat Savelainen ja Roininen.
Helsinki 7.9.2023
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
Lisätiedot
Hallituksen puheenjohtaja Atte Savelainen, puh 040 577 9712
Hallituksen jäsen Petri Roininen, puh 040 761 9669
* * *
Suomen Keskustayrittäjien vuosikokous:
HYVINVOINTIALUEILLA TARVITAAN KETTERYYTTÄ
Suomen Keskustayrittäjät muistuttavat, että ihmisten palveluiden turvaaminen hyvinvointialueilla vaatii päättäjien, viranhaltijoiden ja yritysten saumatonta vuoropuhelua.
Hyvinvointialueella tarvitaan monipuolinen julkisen ja yksityisen sektorin
tuottama palvelukokonaisuus. Yhtenä tärkeänä osana ovat yksinyrittäjät ja
pienyrittäjät. Pienille, joustavasti ja edullisesti toimiville
yrityksille on oltava sijansa.
Hyvinvointialuetta koskeva lainsäädäntö mahdollistaa laajasti niin julkisen
kuin yksityisen palvelutuotannon. Valitettavasti näyttää siltä, että
hyvinvointialueilla ei olla ainakaan vielä lähdetty rakentamaa malleja aidon
monituottajuuden toteuttamiseksi. Perustason palveluiden turvaaminen edellyttää
kaikkien yhteiskunnan voimavarojen hyödyntämistä.
Keskustayrittäjät kiirehtivät tarpeellisten yrittäjyyttä edistävien korjauksien tekemistä hyvinvointialueita koskevaan lainsäädäntöön. Muun muassa alihankintaa koskevia korjauksia on valmisteltu yksimielisessä työryhmässä. Nämä muutokset tulisi tuoda pikaisesti hallituksen esityksenä eduskuntaan.
Menestyvien yritysten verkosto luo paljon hyvää ympärilleen.
Yrittäjämyönteinen hyvinvointialue, sen kunnat ja maakunta menestyy ja luo hyvinvointia sekä elinvoimaa asukkailleen ja yrityksilleen.
Palvelutuotannossa tarvitaan ketteryyttä ja myös rohkeutta tehdä toisin. Kaikki hyötyvät, kun palveluja kehitetään ja tuotetaan yhteistyössä parhaita käytäntöjä hyödyntäen.
Hyvinvointialueiden pitää ottaa käyttöön myös muiden alueiden hyviä kokemuksia
ja käytäntöjä. Ja myös oppia tehdyistä virheistä. Asioita pitää hoitaa
ratkaisuhakuisella asenteella ja mahdollisuuksia etsien.
Kaikki ihmiset, alueet ja pienet sekä suuret yritykset on pidettävä mukana omien vahvuuksiensa mukaan.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n vuosikokous 27.6.2023
***
Suomen Keskustayrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi
valittiin Atte Savelainen Iitistä.
***
KOHTI YRITTÄJYYSYHTEISKUNTAA
****
Keskustan tavoitteita ja tekoja yrittäjyyden eteen
* * * *
Vuoden 2023 ensimmäinen hallituksen kokous pidettiin hybridimallilla. Osa oli läsnä fyysisesti, osa Teamsin kautta. Hyvää ja antoisaa keskustelua sekä ajankohtaista poliittista asiaa. Keskustelun virittelijänä toimi elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Kannanotto 1.11.2022
Näpit irti metsistämme EU
Keskustayrittäjät eivät hyväksy Euroopan unionin kaavailemaa suomalaisten metsien, peltojen ja vesistöjen käytön rajoittamista. Käytetty sana ennallistaminen on väärä ja harhaanjohtava. Syitä on monia.
Suomessa on maailman puhtaimmat maa, vesi ja ilma.
Metsät ja pellot ovat Suomelle elintärkeitä yritysten, työllisyyden, metsätalouden, energiaomavaraisuuden, talouden, turvallisuuden ja maanpuolustuksen kannalta.
Metsä- ja maatalouden vaikutus koko yrittäjäkenttään, työllisyyteen, elintarviketalouteen ja huoltovarmuuteen on Suomessa erittäin merkittävä.
Suomessa metsät uudistetaan hakkuiden jälkeen, jolloin uusi kasvava puusto ja aluskasvillisuus ovat yhdessä hyvä jopa parempi hiilensitoja.
Tuorehakkeesta saadaan parempi hyötysuhde sähkön ja lämmön tuotantoon oikealla polttotekniikalla verrattuna kuivahakkeen polttoon. Puiden lahoaminen on hidasta palamista eli hiilen vapautumista. Järkevää on polttaa puut ennen lahoamista sähköksi ja lämmöksi.
Suomessa voimassa oleva jokamiehen oikeus sallii marjojen ja sienien poimimisen metsistä sekä kalastamisen vesistöistä sekä järvistä.
Turvepelloilla kasvatetaan pääasiassa heinää, joka on hyvä hiilensitoja. Heinästä tehdään myös paljon tuorerehua eli AIV:tä, jota muualla Euroopassa ei tehdä. Euroopassa viljellään pääasiassa yksivuotista ruohoa ja siellä käytetään paljon muualta tuotua rehua.
Monet eurooppalaisen maat ovat hävittäneet metsänsä ja suonsa. Meidän tulee nyt vaatia niitä vastuuseen ja maksajiksi Suomen sijasta metsiensä sekä soidensa tuhoamisista.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
LISÄTIETOJA
Puheenjohtaja Lasse Anttila 0400 866 549
Hallituksen jäsen Yrjö Rossi
0500 4444 27
* * *
Kannanotto 11.8.2022
Yrittäjien YEL-huolet kuultava huolella
Suomen Keskustayrittäjät pitävät tärkeänä, että yrittäjäkentältä tulleet huolet ja kommentit liittyen yrittäjien eläkevakuuttamisen (YEL) uudistamiseen otetaan tosissaan.
Lakiesitys on käsiteltävä erityisellä huolellisuudella sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja tehtävä siihen tarvittavat tarkennukset esimerkiksi työtulon määrittelyssä. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että hallituksen esityksestä ei ole pyydetty lausuntoa kuin vain yhdeltä taholta.
YEL-järjestelmä ei saa olla byrokraattisen jäykkä ja automaattinen, vaan sen on otettava huomioon esimerkiksi osa-aikayrittäjyys tai pienten yritysten suuretkin kausivaihtelut, joilla on merkitystä yrittäjän eläkemaksujen maksukykyyn. Huolta on aiheuttanut liian kaavamainen tulojen määrittely. Yrittäjän omaan ilmoitukseen työtuloista, työpanoksesta ja työllistävyydestä on lähtökohtaisesti luotettava.
Uudistus ei saa lisätä byrokratiaa eikä rajoittaa yrittäjän vapautta päättää omasta eläketurvastaan. Järjestelmän kustannustehokkuuteen pitää voida luottaa.
Uudistusta tehtäessä on syytä korostaa, että yrittäjien eläkevakuutus vaikuttaa myös yrittäjien sosiaaliturvaan ja yrittäjän saamiin yhteiskunnan tukiin. Keskustayrittäjät pitävät tärkeänä, että erityisesti nuorten ja yritystoimintaa aloittavien kanssa käydään riittävän huolellisesti läpi eläkevakuuttamiseen liittyvät asiat. Eläketurvan lisäksi vakuutuksella turvataan myös sellaiset tilanteet, joissa yrittäjä ei pysty tekemään töitä esimerkiksi sairauden vuoksi. Finanssivalvonta on jo ennen lakiesitystäkin kiinnittänyt huomiota vakuutusturvaan erityisesti minimimäärää maksavien yrittäjien osalta.
YEL-uudistuksesta liikkuu paljon myös virheellistä tietoa, joten oikean tiedon välittäminen eri kanavien kautta on tärkeää. Tavoitteena tulee olla yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen, mutta yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä ei saa entisestään nostaa kohtuuttoman suurien YEL-maksujen vuoksi. Lisäksi siirtymäaikojen on oltava riittäviä.
Suomi pärjää, kun maahamme saadaan uusia yrittäjiä ja kun yritykset menestyvät. Elinvoimaisella yrittäjyydellä Suomeen luodaan vakaa verotulotaso ja hyvä työllisyys. Keskustan pitää olla näissä asioissa edelleen aktiivinen ja pitää yritystoiminnan edellytyksistä huolta.
* * *
Kannanotto 22.3.2022
Hajautettu hakkeenpoltto on Suomelle suuri mahdollisuus
Huoltovarmuus on noussut jälleen keskusteluun ja hyvä niin. Huoltovarmuuden parantamiseksi on syytä tutkia tarkasti ja laajasti, mitä kaikkea voitaisiin ja pitäisi tuottaa kotimaassa. Esimerkiksi hakkeen osalta on syytä nopeasti tehdä ratkaisuja, joilla päästään eroon Venäjältä tuodusta metsähakkeesta.
Tässä kohdin Suomella on erinomainen mahdollisuus käyttää hyödyksi uutta hakepolttoteknologiaa. Ns.vastapainevoimala tuottaa yhtä aikaa sähköä ja lämpöä.
Näiden voimaloiden hyötysuhde Suomessa on parempi verrattuna lämpimiin maihin. Tämä tulee ottaa huomioon myös EU:n ympäristökeskustelussa.
Hake kannattaa tehdä tuoreesta puusta, jolloin se ei lahoa eli pala hitaasti läjissä vaan sen sisältämä energia saadaan mahdollisimman tarkasti talteen.
Hakkeessa on myös metsän hoidon ja ympäristön kannalta hyviä puolia. Kun harvennetaan pienpuustoa hakkeeksi, niin jäljelle jäävä puusto kasvaa voimakkaammin eli eksponentiaalisesti saadessaan paremmin kasvutilaa.
Samalla hiilen sidonta kasvaa ja myös aluskasvillisuus, marjat ym. kasvavat voimakkaammin. Hiilensidontalaskelmissa tätä ei oteta huomioon. Myös koko Suomen metsämarjasato tulee laskea ekologisten monivuotisten kasvien hiilensidonnan positiiviseksi vaikutukseksi Eurooppaan verrattuna.
Hakevoimalat olisivat hajautettua lämmön- ja sähköntuotantoa, jolloin huoltovarmuus lisääntyy, maaseudulle saadaan yritystoimintaa ja kokonaisvaikutukset ilmaston kannalta ovat hyviä. Hajautettu hakkeenpoltto on Suomelle suuri mahdollisuus, johon kannattaa nyt ripeästi tarttua.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
Lisätietoja
Keskustayrittäjien hallituksen jäsen
Yrjö Rossi 0500 4444 27
* * *
Vuosikokous 16.2.2022
Yrittäjämyönteinen hyvinvointialue menestyy
Yrittäjämyönteinen hyvinvointialue ja maakunta menestyy ja heijastaa elinvoimaa asukkailleen ja yrityksilleen. Hyvinvointialueilla tarvitaan monipuolinen palvelukokonaisuus. Se muodostuu julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä.
Palveluverkoston yhtenä tärkeänä osana ovat sote- ja muita palveluita tuottavat yksinyrittäjät ja pienyrittäjät, joiden toimintamahdollisuudet on huomioitava myös tulevaisuudessa. Pienille, joustavasti toimiville yrityksille on myös oltava paikkansa ja kilpailun on oltava reilua. Hankintaosaamiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota.
On tartuttava uusiin mahdollisuuksiin, verkostoiduttava ja tehtävä asioita myös eri tavoin kuin aikaisemmin. Palvelutuotantoon tarvitaan ketteryyttä ja palveluja on kehitettävä ja tuotettava yhteistyössä parhaita käytäntöjä hyödyntäen. Kannattaa ottaa oppia myös muiden alueiden hyvistä kokemuksista.
Vuosikokouksen valinnat 
Suomen Keskustayrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Lasse Anttila Alavudelta.
Hallituksen erovuoroiset jäsenet Jari-Pekka Koponen Jyväskylästä, Atte Savelainen Iitistä, Arto Sepponen Pieksämäeltä ja Yrjö Rossi Espoosta valittiin jatkamaan hallituksessa seuraavalle kaksivuotiskaudelle.
Hallituksessa jatkavat vuosikokoukseen 2023 saakka Eeva Kalli Eurasta, Pekka Karjula Raahesta, Henna Takatalo Liedosta ja Usko Toivonen Helsingistä.
12.1.2022
Yrittäjämyönteinen hyvinvointialue palvelee asukkaitaan parhaiten
Käynnissä ovat tärkeät aluevaalit. Valittavissa aluevaltuustoissa on tärkeää olla mukana yrittäjiä ja yrittäjien merkityksen tunnistavia päättäjiä. Yrittäjämyönteinen hyvinvointialue ja maakunta menestyy ja heijastaa elinvoimaa asukkailleen ja yrityksilleen.
Hyvinvointialueilla tarvitaan monipuolinen palvelukokonaisuus. Se muodostuu julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä. Palveluverkoston yhtenä tärkeänä osana ovat sote- ja muita palveluita tuottavat yksinyrittäjät ja pienyrittäjät, joiden toimintamahdollisuudet on huomioitava myös tulevaisuudessa.
Uusilla hyvinvointialueilla on nähtävä nyt uudet mahdollisuudet, verkostoiduttava ja tehtävä asioita eri tavoin kuin aikaisemmin.
Uusissa palveluorganisaatioissa myös pienille, joustavasti ja edullisesti
toimiville yrityksille on oltava sijansa.
Nyt on aika vaikuttaa ja käyttää ääntä aluevaaleissa.
****
Pienten yritysten on jatkossakin voitava tuottaa palveluja hyvinvointialueille
Soteuudistus etenee nyt vauhdilla maakunnissa. Keskustayrittäjät muistuttavat, että suunnittelussa tarvitaan monien tahojen hyvää ja hedelmällistä yhteistyötä juuri nyt. Päättäjien, viranhaltijoiden ja yritysten saumatonta vuoropuhelua täytyy entisestäänkin tiivistää. Yrittäjämyönteinen hyvinvointialue ja maakunta menestyy heijastaen elinvoimaa asukkailleen ja yrityksilleen.
Tulevilla hyvinvointialueilla tarvitaan monipuolista julkisen ja yksityisen sektorin tuottamaa palvelukokonaisuutta. Siinä yhtenä tärkeänä osana ovat yksinyrittäjät ja pienyrittäjät.
Oma fysioterapeuttisi tietää, mistä kohti pitää hieroa, että hartian jännitys laukeaa. Tuttu hammaslääkärisi muistuttaa hampaittesi hoidosta ja tarjoaa vastaanottoajan joustavasti. On turvallista, kun mummon luona käy tuttu ihminen, jonka kanssa voi aina vaihtaa muutaman sanan huolenaiheista.
Jatkossakin palvelutuotannossa tarvitaan ketteryyttä ja myös rohkeutta tehdä toisin. Asiakas ja maakunnan asukas hyötyvät siitä, että palveluja kehitetään ja tuotetaan yhteistyössä parhaita käytäntöjä hyödyntäen. Hyvinvointialueiden kannattaa myös herkällä korvalla kuunnellen ottaa käyttöön myös muiden alueiden hyviä kokemuksia ja käytäntöjä.
Suomen Keskustayrittäjät innostavat kaikkia näkemään uudet mahdollisuudet, verkostoitumaan ja tekemään asioita uudella tavalla. Uusissa palveluorganisaatioissa myös pienille, joustavasti ja edullisesti toimiville yrityksille on oltava sijansa.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
****
Yrittäjäehdokkaat vahvistamaan kuntien elinvoimaa
Kuntien elinvoimaisuuteen voidaan vahvasti vaikuttaa kunnan omilla päätöksillä. Kunnassa päätetään myös siitä, että paikallisten yritysten toimintaedellytykset ovat kunnossa. Kunnassa toteutettava viisas ja kauaskantoinen elinkeinopolitiikka ratkaisee omalta osaltaan yritysten menestymisen, uusien työpaikkojen syntymisen sekä ostovoiman ja palvelujen säilymisen kunnassa. Tämän vuoksi Suomen Keskustayrittäjien mielestä kuntavaaliehdokkaiden kannattaa huomioida seuraavat kolme teemaa:
1) Kaavoitus ja lupamenettelyt nopeiksi ja joustaviksi
Selkeä ja asiakaslähtöinen kaavoitus- ja lupamenettely on pitkälle myös asennekysymys. Erilaisten lupamenettelyjen pitää olla yritystoimintaa kohtaan joustavaa, kannustavaa, opastavaa ja kehittämistä tukevaa.
Jo rakennushankkeen ideointivaiheessa saman pöydän ääreen istuminen, tarvittavista toimenpiteistä sopiminen ja aikataulun luominen tuovat varmuutta yrittäjille hankkeiden etenemisestä. Myös digitalisaation tuomat mahdollisuudet on otettava kunnissa käyttöön.
2) Paikallinen yrittäjyys kunniaan
Olipa yritys pienenpieni, suuri tai jotain siltä väliltä, on se tärkeä tekijä työllistäjänä ja palvelujen tuottajana kunnassa ja laajemmallakin alueella. Päättäjien, virkamiesten ja yritysten saumaton yhteistyö ja vuoropuhelu pitää olla arkipäivää. Yrittäjämyönteinen kunta pärjää ja heijastelee elinvoimaa asukkailleen ja yrityksilleen.
3) Hankintaosaaminen ja kilpailutus kohdilleen
Hankintojen yrittäjämyönteinen valmistelu on kunnan elinkeinopolitiikan kulmakiviä. Yrittäjien mukaan ottaminen hankintojen valmisteluun markkinavuoropuhelujen kautta on erinomainen tapa saada kunnan kannalta parhaita tarjouksia. Paikallisten yrittäjien osaamisen hyödyntäminen hankintaprosesseissa on koko kunnan etu.
Yrittäjämyönteisellä kunnalla on voimassa oleva hankintastrategia, jossa on myös pienhankintojen osalta pieniä yrittäjiä huomioivia elementtejä. Hankintojen suunnitelmallinen kehittäminen on kunnan ja yrittäjien yhteistä tekemistä oman kunnan, kuntalaisten ja yrittäjien hyväksi.
Kunnissa asiat etenevät vain rohkeasti tekemällä ja tekemiseen tarvitaan eri alojen osaajia. Siksi kuntien päättäjiksi tarvitaan myös yrittäjiä ja yritysmaailmaa tuntevia. Se, mikä yrittäjälle on päivänselvää voi jollekin olla täysin vieras maailma. Yrityselämän tarpeiden entistä paremmalla huomioimisella turvataan kuntien elinvoima ja selvitään yhteisvoimin myös näistä haastavista ajoista.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
* * *
Suomen Keskustayrittäjien hallitus piti järjestäytymiskokouksensa tiistaina 23.3.
Kokouksessa Keskustayrittäjien varapuheenjohtajaksi valittiin Arto Sepponen
Pieksämäeltä. Jo aikaisemmin pidetyssä vuosikokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Anne Niemi Seinäjoelta.
Muut hallituksen jäsenet ovat Eeva Kalli Eurasta, Pekka Karjula
Raahesta, Jari-Pekka Koponen Jyväskylästä, Yrjö Rossi
Espoosta, Atte Savelainen Iitistä, Henna Takatalo Liedosta ja Usko Toivonen Helsingistä.
Sihteerinä jatkaa Juha Ahtonen Kuhmosta ja
rahastonhoitajana sekä jäsenasioista vastaavana Minna Siira Kempeleestä.
* * *
Luotetaan pieniin yrityksiin
Katseet on nyt suunnattava koronan jälkeiseen aikaan. Selvitettävänä ovat sekä epidemiasta kansantaloudelle seuranneet mittavat ongelmat ja myös ne kaikki korjausta vaativat asiat, jotka olivat olemassa ennen epidemian puhkeamista.
Monien yritysten tilanne on äärimmäisen vaikea ja saattaa muodostua jopa vaikeammaksi kuin 1990-luvun lamassa. Sen myötä on vaarassa suuri määrä suomalaisten työpaikkoja, niin työntekijöiden kuin yrittäjien. Työllisyysasteen nostamisen kannalta tilanne on erittäin huolestuttava. Työllisyysaste on saatava nostettua nykyisen hallituksen tavoitteita korkeammalle. Mahdollisuudet työllisyyden nostamiseen ovat olemassa, kunhan osoitetaan luottamusta pienten yritysten suuntaan.
On välttämätöntä saada aikaan mahdollisimman nopeita ja vaikuttavia päätöksiä ja toimenpiteitä yritystoiminnan nostamiseksi uudelleen käyntiin ja kiihdyttämiseksi. Siksi on saatava aikaan työllisyyttä parantavia ja kunnolla vaikuttavia muutoksia työmarkkinoiden pelisääntöihin.
Paikallisen sopimisen vahvistaminen on joustavuudessaan yksi parhaita keinoja tilanteesta selviämiseen. Työmarkkinoiden uudistaminen on välttämätöntä, jotta yhä useampi voi olla mukana työelämässä.
Muuttuneessa maailmassa nykyisiä pelisääntöjä on sopeutettava uuteen tilanteeseen ja haettava uusia ratkaisuja kasvun vauhdittamiseksi ja reilun työn varmistamiseksi.
Sopeutuminen maailman ja kysynnän muutoksiin pitää olla nykyistä helpompaa
Työn tekemisen ehdoista sopimisen siirtäminen työpaikkatasolle on vaikuttavin keino lisätä yritysten uskallusta ihmisten palkkaamiseen normaaleihin työsuhteisiin. Pienissä yrityksissä työntekijöiden ja yrittäjän keskinäiset suhteet ovat jo nykyisellään luottamukselliset.
Lainsäädännöllä pitää turvata sopimustasapaino osapuolten kesken. Pienillä työpaikoilla ei tarvita luottamusmiesjärjestelmän laajentamista. Sopiminen onnistuu koko henkilöstön kanssa yhdessä keskustellen ja sopien.
Jollei hallitus kykene toteuttamaan tämän kaltaista työmarkkinauudistusta, Keskustan on vakavasti harkittava hallituksesta eroamista.
Suomen Keskustayrittäjät ry:n vuosikokous 8.3.2021