Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus 2.11.2016



ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET HUOMIOITAVA JULKISISSA
HANKINNOISSA





Julkiset hankinnat ovat vuositasolla noin 35
miljardin euronmarkkinakokonaisuus. Valmisteilla olevan hankintalainuudistuksen
keskeiset lähtökohdat ovat avoimen kilpailun lisäämisessä sekä niukkenevien
julkistenvarojen tehokkaammassa käytössä.



Keskustayrittäjät näkevät
hankintalainuudistuksessa paljon hyviä avauksia tarjoajien tasapuolisuuden ja
syrjimättömyyden edistämiseksi, myös ympäristökysymykset ja sosiaaliset
näkökulmat huomioiden.



Keskustayrittäjät ovat tietoisia siitä, että
EU-lainsäädäntö luo omat rajoitteensa aluetaloudellisten vaikutusten
huomioimisessa paikallisten työpaikkojen ja verotulojen syntymisen muodossa.
Kuitenkin haluamme nostaa julkiseen keskusteluun sen, että saisimme uuteen
lakiin selkeämmän perusteen nostaa esille positiiviset aluetaloudelliset
vaikutukset yhdeksi päätöksenteon perusteeksi. Ainakin EU:n kynnysarvot
alittavissa hankinnoissa on oltava mahdollisuus kuntatalousvaikutusten
arviointiin.





Lisätietoja:



Suomen Keskustayrittäjät, puheenjohtaja
Risto Heikkilä, p. 050 511 3277



hallituksen jäsen Hannu Uusihonko, p.
043 820 1078





Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
21.9.2016





SOTE-KENTÄLLÄ ON OLTAVA TILAA UUSILLE JA PIENILLE

YRITYKSILLE TULEVAISUUDESSAKIN









Suomen Keskustayrittäjät pitävät Sipilän
hallituksen maakuntalaki ja sote-järjestämislakiluonnoksen linjauksia
kannatettavina. Osin nämä linjaukset tarvitsevat tarkennusta niin, että ne
tukevat tulevaisuudessa vankan kotimaisen sote-yrittäjyyden edistämistä.









Keskustayrittäjien mielestä toimivat ja
tehokkaat sote-palvelut tarvitsevat pk-yrityksiä. Uudistuksessa on huomioitava
kattavasti kilpailuneutraliteettia sekä pienimpienkin yritysten
palvelutuotantoa tukevat elementit. Muutoin on merkittävä riski, että keskeinen
toimiala jäisi pelkästään julkisen vallan omistamien ja suurimpien yhtiöiden
temmellyskentäksi. Keskustayrittäjät painottavatkin, että tämä riski pitää
välttää pk-tuottajien toimintaa edistävällä lainsäädännöllä.









Lisätietoja:



Suomen
Keskustayrittäjät, puheenjohtaja Risto Heikkilä, p. 050 511 3277









Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
7.9.2016









NUORTEN PÄÄSYÄ TYÖELÄMÄÄN HELPOTETTAVA





Suomen Keskustayrittäjät ovat huolissaan
nuortentyöelämäpolun alkamisen siirtymisestä ja vaikeutumisesta.
Keskustayrittäjienmielestä nuorten pääsyä työelämään onkin helpotettava
riittävän kattavalla

keinovalikoimalla.



Työllistymisen helpottamiseksi on eri tahoille
kehitelty vaihtoehtoja, joilla kynnystä työelämään pääsyyn on yritetty
madaltaa. Näitä ovat mm. harjoittelut, Sanssi-kortti ,
palkkatukimahdollisuudet. Nuorisotyöttömyys ei ole helpottunut näistä
vaihtoehdoista huolimatta.



Suomen Keskustayrittäjien mielestä eri
vaihtoehtoja on tarkasteltava avoimesti. Yksi keino tilanteen korjaamiseksi
voisi olla, että nuori työuraa aloittava, voisi työllistyä matalammalla
palkalla. Nuoren ensimmäinen työsuhde on kaikkein merkityksellisin
työmarkkinoille pääsyn näkökulmasta. Ensimmäisestä työsuhteesta alkaa työura.
Ensimmäinen työsuhde on CV:n alku ja sen merkitys on niin kauaskantoinen, että
sitä ei voi välttämättä rahassa edes mitata. Nuoren itsemääräämisoikeutta
kunnioittava toimintamalli olisi, että hän voisi itse määritellä yhdessä
työnantajan kanssa oman työpanoksensa rahallisen arvon. Työ tulee
määrittelemään identiteettiä, aikuiseksi kasvamista, osallisuutta

yhteiskuntaan ja ehkäisee merkittävällä tavalla syrjäytymistä.



Suomen Keskustayrittäjät kannustaa yhteiskunnalliseen

keskusteluun ja ratkaisuihin, joissa ilman rahaa mitattavien vaikutusten ja

arvojen osuutta nuorten työllistämisessä tuotaisiin selkeämmin esille.









Lisätietoja



Suomen
Keskustayrittäjät, hallituksen jäsen Soile Lilja p.020 7931 441



Suomen Keskustayrittäjät, puheenjohtaja
Risto Heikkilä, p. 050 511 3277













Suomen Keskustayrittäjät ry:n vuosikokous 10.6.2016



LAAJAA TYÖPAIKKASOPIMISTA OLISI TARVITTU





Maan hallituksen tavoitteet parantaa pienten yritystentyöllistämisen
mahdollisuuksia näyttävät nyt epäonnistuvan kilpailukykysopimuksen myötä.
Työpaikkasopimisen olennainen laajentaminen olisi ollut kaikkein parhaiten
vaikuttava muutos työllisyyden kannalta.



Palkansaajajärjestöt kuitenkin näkivät
työehdoista sopimisvallan

siirtämisen enenevässä määrin pois ammattiliitoilta uhkaavan järjestöjen valta-
asemaa. Ammattiyhdistysliike käynnisti voimakkaat toimenpiteet vesittääkseen
pääministeri Sipilän hallitusohjelman keskeiset kohdat työmarkkinoiden
uudistamisesta. Ammattiyhdistysliike antoi selkeän viestin siitä, että
työpaikkasopimisen laajentaminen estäisi ns. yhteiskuntasopimuksen syntymisen
ja johtaisi lakkoihin ja muihin työmarkkinoiden levottomuuksiin. Näillä
toimenpiteillä hallitus saatiin luovuttamaan lainsäätäjälle kuuluva
päätösvaltatyömarkkinoiden uudistamisesta jälleen kerran järjestöille.



Lisäksi ammattiyhdistysliike onnistui
rajoittamaan keskustelun itse paikallisesti sovittavien asioiden
laajentamisesta vain menettelytapoihin eli siihen, että työpaikkasopimuksen
saisi tehdä vain ammattiliiton luottamusmies. Tämähän olisi johtanut
paikallisen sopimisen vähentymiseen nykyisestäkin.



Lopputuloksena on, että suomalaisen työn
kilpailukyky etenee hyvin hitain askelin. Kilpailukyvyn ja yrityksen
pärjäämisen kannalta tärkeät asiat tiedetään työpaikoilla, mutta työpaikkojen
ei nytkään sallita ottaa käyttöön parhaiten vaikuttavia keinoja.

Kun yhteiskunnassa puhutaan sopimisen tärkeydestä, pitäisi sopiminen myös
sallia siellä, missä itse työ tehdään eli työpaikoilla.





Lisätietoja: puheenjohtaja Risto Heikkilä
p. 050 5113277





Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
24.5.2016



YRITTÄJIEN ÄÄNEN ON

KUULUTTAVA MAAKUNTAUUDISTUKSEN JÄLKEENKIN









Nykyisillä maakunnilla on merkittävä
tehtävä vastata

alueiden kehitystehtävistä. Maakuntauudistuksen jälkeenkin aluekehitystehtävät

säilyvät maakunnilla.



Nykyisin maakunnissa toimivat maakuntien
yhteistyöryhmät

(MYR) yhteensovittavat alueen kehittämiseen vaikuttavien suunnitelmien ja

sopimusten sekä kansallisten ja Euroopan unionin osarahoittamien ohjelmien

toimeenpanoa. Tässä työssä ovat tasapuolisesti mukana edustettuina useat

aluekehitykseen vaikuttavat tahot.



Keskustayrittäjien mielestä yrittäjien
ja elinkeinoelämän

äänen on kuuluttava jatkossakin maakuntien yhteistyöryhmän kaltaisessa

toimielimessä, kun maakuntauudistus on toteutettu.









Lisätietoja:



Heikki Rinta-Rahko,
hallituksen jäsen, puh. 050 61499









Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
27.4.2016





ROHKEALLA INVESTOINTIVARAUKSELLA UUTTA KASVUA



Sipilän hallituksen ohjelmassa on
maininta selvittää yrityksen verotettavasta tulosta

tehtävä varaus investointien edistämiseksi. Keskustayrittäjien mielestä

investointivarauksen käyttöön ottamisessa pitää olla riittävän rohkea ja

kannustava malli.



Keskustayrittäjien mielestä Keskustan
eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhasen esille nostama ideaalimalli on
kannatettava. Tässä mallissa ”yritys voi tehdä voitostaan 25 prosentin
investointivarauksen kolmeksi vuodeksi. Jos se käyttää varauksen aineelliseen tai
aineettomaan investointiin, sen ei tarvitse maksaa varaukseen sisältyvää
yhteisövero-osuutta jälkikäteenkään. Mikäli investointia ei tehdä, purkautuu
varaus ja yritys maksaa siitä yhteisöveron.”



Keskustayrittäjien mukaan edellä
kuvatulla mallilla olisi merkittävä ja positiivinen vipuvaikutus. - Tämä olisi
askel kohti Viron veromallia ja myös win-win tilanne.

Voittajia olisi niin investoiva yritys kuin valtiokin, toteaa

Keskustayrittäjien puheenjohtaja Risto Heikkilä.











Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
28.1.2016:



PAIKALLINEN SOPIMINEN



Paikallinen sopiminen on ollut
PK-sektorin toiveena ja tavoitteena jo pitkään. On yleisestikin jo tiedostettu,
kuinka huonosti työmarkkinajärjestöjen sopimat byrokraattiset sopimukset
sopivat pienten yritysten nopeastikin muuttuviin tarpeisiin.



Jos paikallinen sopiminen sidotaan
luottamusmiehen valintaan, jää sopiminenkin toteutumatta monessa yrityksessä,
vaikka jokin tarve olisikin. Pelko SAK:n puuttumisesta yrityksen
kehitystarpeisiin johtaa vääjäämättä paikallisen sopimisen hylkäämiseen monessa
pienyrityksessä.



Suomen työllistävästä yrityskannasta
suurin osa on alle viiden työntekijän yrityksiä. Alle 10 työntekijän
yrityksissä ei pitäisi vaatia raskaan luottamusmies pakon vaatimusta. Asiat voi
pienyrityksissä hoitaa neuvotellen työntekijöiden kanssa yksinkertaisemmin,
joustavammin ja edullisemmin muutenkin.



TEM:n ja Tilastokeskuksen
kyselytutkimusten perusteella tiedetään varmuudella, että keskusteluyhteys ja
keskinäinen luottamus yrittäjän ja työntekijöiden välillä on pienissä
yrityksissä niin hyvällä tasolla, ettei mikään pakollisen
luottamusmiesjärjestelmän laajentaminen sinne voi parantaa tilannetta.
Pikemminkin päinvastoin.



Työmarkkinoiden keskusjärjestöt SAK ja
EK ovat jo kauan sitten sopineet yleissitovasta työehto politiikastaan. Se on
johtanut siihen ettei pienyrityksen joustavuus ja sitä kautta tuleva vahvuus,
pääse oikeuksiin. On lähes surkuhupaisaa, kun pieni muutaman henkilön yritys
joutuu noudattamaan samoja byrokratian koukeroita kuin tuhannen työntekijän
suuri tehdas.



Nyt paikallisen sopimisen hyväksymiseen
liittyvää keskustelua seuratessa, ei voi välttyä ajatukselta, kuinka moni taho
on ihan vilpittömästi asiaa edistämässä. Sehän voi toteutua niin
byrokraattisessa muodossa, etteivät yritykset lähde sitä edistämään. Epäilyksiä
neuvottelujen hyvästä lopputuloksesta antaa myös se, ettei neuvotteluissa ole
niitä osapuolia, joita paikallinen sopiminen varsinaisesti koskee.



Paikallisen sopimisen laajentamista on
vastustettu myös sillä, että se voisi johtaa palkkojen polkemiseen kohtuuttoman
alhaiselle tasolle. Lähes kaikissa EU:n muissa maissa tämä uhka on ehkäisty
sillä, että valtio on asettanut euromääräisen minimitason palkan
vähimmäismäärälle. Tällaisella yhdellä yleisellä, kaikkia toimialoja koskevalla
samalla vähimmäispalkalla voitaisiin hyvin yksinkertaisella ja toimivalla
tavalla ehkäistä se, ettei paikallisessa sopimisessa myöskään mennä
kohtuuttomuuksiin.



Pidämme kuitenkin välttämättömänä, että
hallitus pitää kiinni hallitusohjelmansa kirjauksesta, jonka mukaan ”hallitus
huolehtii paikallisen sopimisen edellytysten vahvistamisesta
lainsäädäntöhankkein”. On täysin selvää historiankin valossa, että
työmarkkinajärjestöjen keskinäisin sopimuksin paikallisen sopimisen
laajentamisessa ei saavuteta niitä kilpailukyky- ja työllisyysvaikutuksia,
joihin hallitus tähtää ja jotka ovat Suomelle välttämättömiä. Hallituksen on
siis pidettävä paikallisen sopimisen edistämisestä valta kokonaan omissa
käsissään riippumatta järjestöjen neuvotteluista.



_______________________________



Suomen Keskustayrittäjät ry:n hallitus
4.11.2015:



PAIKALLISELLA SOPIMISELLA VAHVISTETAAN TYÖPAIKKOJEN
PYSYVYYTTÄ



Suomalaisen työn kilpailukyvyn avaimet
ovat parhaiten tiedossa yrityksissä, yrittäjillä ja yritysten työntekijöillä.
Yrityksissä itsessään tiedetään parhaiten, millä keinoilla voidaan varmistaa
yrityksen kannattavuus ja siellä olevien työpaikkojen pysyvyys ja myös
mahdollisuudet uusiin työpaikkoihin.



Sen vuoksi on välttämätöntä, että
työmarkkinoiden pelisääntöihin saadaan vihdoin se muutos, että työpaikan
osapuolilla on keskenään oikeus mahdollisimman pitkälle sopia työn tekemisen
ehdoista yrityksessä. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksien avaaminen ei
merkitse työpaikkojen osapuolille velvollisuutta paikallisiin neuvotteluihin
vaan ainoastaan mahdollisuutta siihen. Pääasiallisena selityksenä Saksan
hintakilpailukyvyn kohenemiseen viime vuosikymmenellä oli nimenomaan
palkanmuodostuksen siirtäminen järjestötasoilta työpaikoilla sovittavaksi.



Tällaisen muutoksen toteuttaminen ei
tähänastisten kokemusten perusteella voi Suomessa onnistua
työmarkkinajärjestöjen keskinäisten sopimusten eli työehtosopimusten avulla.
Vuosikausien pyrkimyksistä huolimatta paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat
valtaosassa työehtosopimuksia edelleen niukat. Muutoksen toteuttaminen voi
onnistua vain lainsäädäntöä muuttamalla, joka on hallituksen ja eduskunnan
vastuulla.



Kaksikannasta uudenlaiseen kolmikantaan



Vaikka paikallisen sopimisen
lisäämisessä ei asian luonteen vuoksi pystytä etenemään työmarkkinaosapuolten
neuvotteluin, se ei merkitse, etteikö yhteiskunnassa ole vastaisuudessakin
tarpeen valmistella työelämän pelisäännöt yhteisesti valtiovallan sekä kaikkien
työelämää edustavien järjestöjen kesken kolmikantaisesti. Muutosta tässä
suhteessa tarvitaan kuitenkin siihen, että työlainsäädännön muutosten
toteuttaminen ei voi jäädä riippumaan siitä, ovatko kaikki osapuolet yksimielisiä
muutosten sisällöstä, mikä on ollut menneinä vuosina pääsääntönä.



Työelämän keskeisimmät, lakeihin
perustuvat pelisäännöt eivät voi olla enää järjestöjen ns. kaksikantaisen
sopimisen varassa vaan hallituksen ja eduskunnan on tehtävä nämä ratkaisut.
Tarvitaan uudenlaista kolmikantaa.



__________________



Keskustayrittäjät ensimmäisessä
vuosikokouksessaan 9.6.2015:



VAHVA TUKI HALLITUKSEN PYRKIMYKSILLE PARANTAA
TYÖLLISYYTTÄ



Suomen talouden keskeinen ongelma on
heikentynyt kilpailukyky, jonka seurauksena työllisyystilanne on huono ja koko
hyvinvointimme rahoituspohja on ohentunut. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan
ns. sisäistä devalvaatiota, jolla suomalaisen työn ja suomalaisten tuotteiden
ja palveluiden kilpailukykyä pystytään nostamaan.



Pääministeri Sipilän hallitus on
ohjelmassaan sitoutunut merkittäviin muutoksiin, joilla vihdoin selkeästi
lisättäisiin mahdollisuuksia yrityskohtaiseen työehdoista sopimiseen. On
selvää, että yritystasolla osapuolet tietävät parhaiten keinot, joilla
yrityksessä tehtävä työ saadaan kannattavasti kaupaksi.



Saksassa työn hintakilpailukyky
palautettiin nimenomaan yrityskohtaisesti sovituilla työehdoilla. Myös useissa
muissa Suomen kannalta tärkeissä maissa työehdoista voidaan sopia yritystasolla
huomattavasti laajemmin kuin Suomessa. Suomi on tässä asiassa jäänyt pahasti
takamatkalle.



Keskustayrittäjät antaa täyden tukensa
uuden hallituksen pyrkimyksille parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä
laajentamalla lainsäädäntömuutoksin työpaikan osapuolten mahdollisuuksia sopia
yritysten kilpailukykyyn vaikuttavista työehdoista. Nykyistä laajemmat
sopimisen mahdollisuudet ovat järkeviä myös, jotta yrityksen taloudellisissa
vaikeuksissa olisi muitakin selviytymiskeinoja kuin työntekijöiden
irtisanominen tai lomauttaminen.



Myös työllistämiskynnyksen alentamiseen
tähtäävät hallitusohjelman kirjaukset ovat tärkeitä toteuttaa, jotta voidaan
lisätä monen pienen yrityksen uskallusta työntekijöiden palkkaamiseen.



__________________



ARVOISA KESKUSTALAINEN YRITTÄJÄ!





Yrittäjyyden merkitys on noussut vahvasti esiin sen myötä, kun maamme talous on
kääntynyt merkittävän alavireiseen suuntaan. Keskustalle yrittäjyys on aina
ollut tärkeä voimavara ja sen myötä on pysytty tiukasti jalat maassa
huonoinakin aikoina.



Suomen Keskustayrittäjät ry. jatkaa puolueen neuvottelukuntien lakkautusten
jälkeen yhteydenpitoa puoluejohdon ja yrittäjien välillä. Olen antanut tukeni
tämän uuden yhteyskanavan rakentamiseen. Liittykää jäseneksi ja tuokaa
poliittiseen keskusteluun se yrittäjyyden oikea realismi.



Juha Sipilä

puheenjohtaja

Suomen Keskusta rp